Hanna Sarkkinen: Ministerin mielivaltainen saksien heiluttelu rapauttaa uskoa hyvään hallintoon

Hallituksen raha-asian valiokunta päätti 4.12. kehitysministeri Tavion esityksestä leikata SASKin kehitysyhteistyörahoitusta huomattavasti. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta työelämän ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa.

− Hallituksen päätöksessä ei ole kyse säästöistä, sillä leikatut rahat siirrettiin muille järjestöille. Kyse vaikuttaa olevan hallituksen vihamielisyydestä ammattiyhdistystoimintaa kohtaan. Hallitus ei tyydy pelkästään heikentämään työntekijöiden asemaa Suomessa vaan se haluaa leikata työntekijöiden oikeuksia edistävää työtä myös kehittyvissä maissa, Hanna Sarkkinen toteaa.

Virkaesittelyn mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit hyvin tai erittäin hyvin.  Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä ovat jättäneet rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen syynä on se, että avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut.

− Esittelijän jättävä eriävä mielipide on poikkeuksellinen toimi, joka osoittaa hallituksen päätöksen kyseenalaisuuden. Esittelevä virkamies katsoo hallituksen päätöksen olevan hallintolain, yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteen vastainen, Sarkkinen sanoo.

Sarkkisen mielestä hallitus ja ministeri Tavio ovat heittämässä hyvän hallinnon periaatteita ikkunasta ulos.

 − Pahinta koko sotkussa on, että hallituksen toiminta rapauttaa uskoa hyvään hallintoon ja hallinnon laillisuusperiaatteen toimivuuteen. Kyse on poliittisesti mielivaltaisesta päätöksenteosta, Sarkkinen sanoo.

---

Kansanedustaja Hanna Sarkkisen jättämä kirjallinen kysymys:

Kirjallinen kysymys

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUKSEN KEHITYSYHTEISTYÖRAHOITUKSEN LEIKKAUKSESTA

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen raha-asian valiokunta on päätöksellään 4.12. kehitysministeri Tavion esityksestä päättänyt leikata Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kehitysyhteistyörahoitusta. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa. SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia. Päätöksen jälkeen järjestön rahoitus on 10 miljoonaa euroa.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta työelämän ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa. Niihin kuuluvat kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä palkka. SASKin kehitysyhteistyöohjelma koostuu 33 hankkeesta Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa.

Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnettäväksi esitetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty muille järjestöille poliittisella päätöksellä. Virkaesittelyn mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä ovat jättäneet rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen. Esittelijä katsoi, että avustukset SASKille tulisi myöntää esittelijän rahoitusesityksen mukaisesti. Esittelijän jättävä eriävä mielipide on poikkeuksellinen toimi, joka osoittaa hallituksen päätöksen kyseenalaisen luonteen.

Eriävän mielipiteen syynä on se, että valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut. Esittelevä virkamies katsoo hallituksen päätöksen olevan hallintolain vastainen. Esittelijä katsoo, että hallituksen päätösesitykseen tekemät muutokset eivät noudata periaatetta hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta eikä hakemuksia ole käsitelty tasapuolisesti ja päätös rikkoo luottamuksensuojan periaatetta.

Hallituksen päätöksessä ei ole kyse säästöistä, sillä leikatut rahat siirrettiin muille järjestöille. Kyse vaikuttaa olevan puhtaasta poliittisesta harkinnasta ja ideologisesta valinnasta. Kyse vaikuttaa olevan hallituksen vihamielisyydestä ammattiyhdistystoimintaa ja työntekijöiden aseman parantamiseen pyrkivää toimintaa kohtaan.

Ministeri Tavio on julkisuudessa perustellut määrärahamuutosta sillä, että SASKin työ ei ole Suomen kehityspolitiikan painopisteiden mukaista. Kuitenkin hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää kehitysyhteistyötä korostaen yritysten roolia kehitysyhteistyössä. SASKin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa, eli toiminta tukee hyvin hallituksen valitsemaa painopistettä. Vaikuttaa olevan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa. Monissa SASKin hankkeissa myös huomioimaan erityisesti naisten asema, joten työ tukee sikälikin Suomen kehitysyhteistyön sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviä tavoitteita.

Hallituksen toiminta rapauttaa luottamusta avustustoiminnan ennustettavuuteen. Päätös luo kuvaa poliittisesti mielivaltaisesta päätöksenteosta, joka sivuuttaa hyvän hallinnon periaatteet.

Edellä olevalla perusteella kysyn

Millä perusteella hallitus leikkasi SASKin rahoitusta vastoin esittelijän kantaa?

 Miten hallitus näkee päätöksen vaikuttavan yhteiskunnalliseen luottamukseen poliittisen päätöksenteon ennustettavuuteen ja tasapuolisuuteen?

Helsingissä 5.12.2025

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Hanna Sarkkinen /vasemmistoliiton eduskuntaryhmä