Aito joulukuusi on ympäristöteko – muovikuusilla merkittävä hiilijalanjälki
5.12.2025 13:39:35 EET | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Aito kotimainen joulukuusi on ekologinen valinta. Vaihtoehtoja kodin tunnelmanluojaksi löytyy runsaasti, vaikka lähimetsästä kuusta ei olisikaan mahdollista hakea. Suomalaisten joulukuusien kuumin myyntisesonki on parhaillaan käynnissä.
Joulukuusi koristaa useita suomalaiskoteja. Erilaisia kuusia on myös lukuisia: pieniä tai suuria, aitoja tai muovisia, joulukuusiksi kasvatettuja tai lähimetsästä kaadettuja. Jos jouluvalmistelija pohtii aidon tai muovisen kuusen välillä, on valinta ympäristötietoiselle selvä.
”Aito kotimainen joulukuusi on useimmille monin tavoin paras valinta. Aito suomalainen kuusi on kasvanut Suomessa, ja ympäristökuormitukset tulevat pääosin kuusen kuljetuksesta ja käsittelystä. Muoviset kuuset taas ovat fossiilisista raaka-aineista tehtyjä koristeita, jotka on tuotettu kaukana Suomesta”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kommentoi.
Aidoista kuusista ekologisin on vapaana luonnossa kasvanut. Varsinkin tiheässä kasvaneesta kuusitaimikosta voi kuusen kaataa hyvällä omatunnolla. Kuusiryppään harvennus yleensä parantaa viereisten puiden elinolosuhteita, ja niiden poistaminen tulisi ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa.
Päästöjä syntyy käytännössä vain mahdollisesta kuusen kuljetuksesta. Ympäristösyiden lisäksi suomalaisen kuusen valinnalla on muita vastuullisuusnäkökulmia.
”Muovikuuset tulevat kaukaa Suomeen. Jokainen fossiilinen tuote korvattuna kotimaisella ja kiertotaloutta tukevalla tuotteella on mielestäni asia, johon kannattaa tarttua. Kun valitaan kotimainen kasvatettu joulukuusi, tuetaan myös suomalaista työllisyyttä. Naapurille soittaminen mahdollisen kuusenkatoluvan kannalta on myös asia, johon kannustan”, Mäki-Hakola korostaa.
Aito kuusi on helposti saatavilla myös kaupunkiin
Aitoja joulukuusiksi viljeltyjä puita myydään nykyään kattavasti ympäri Suomea. Kuusikauppiailta ei voi välttyä varsinkaan kaupunkien läheisyydessä liikkuessa. Suomalaisen joulukuusikasvattajan kuusi on takuuvarma joulutunnelman luoja myös niille, joilla lähimetsän kuusiapajille ei ole asiaa.
”Joulukuusiksi kasvatetut puut kasvavat yleensä 8–12 vuotta. Ne ovat yleensä hieman villejä serkkujaan jykevämpiä, ja esimerkiksi oksat ovat usein vahvempia. Tämä näkyy erityisesti kuusta koristellessa. Monesti kuusia myös muotoillaan, jotta kuuset olisivat kauniin kartiomaisen mallisia. Kasvatetut suomalaiset kuuset ovat täydellinen valinta esimerkiksi kaupungissa asuville”, Joulupuuseuran puheenjohtaja Timo Kauppila kommentoi.
Kauppila nostaa esille myös aitojen joulukuusien kierrätyksen tuomat hyödyt. Joulusesongin jälkeen kuusia hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Muovikuusien kierrättäminen on käytännössä mahdotonta öljypohjaisten raaka-aineiden ja metallisten runkomateriaalien takia.
”Aidon kuusen kritiikki kohdistuu monesti siihen, että se palvelee vain lyhyen aikaa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että muovikuusta joutuisi käyttämään peräti 20 vuotta, ennen kuin se olisi päästöjen kannalta samalla viivalla aidon kuusen kanssa. Kierrätyksen ongelmista puhumattakaan."
Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, MTK, metsäjohtaja
p. +358 40 502 6810, marko.maki-hakola@mtk.fi
Timo Kauppila, Joulupuuseura ry, puheenjohtaja
p. +358 40 5617 206
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
MTK:n Tero Hemmilä: Maatalouden investointivelka on kartoitettava kansallisen ruokaturvan varmistamiseksi5.11.2026 16:00:00 EET | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä esittää valtakunnallista selvitystä maatalouden kasvavasta investointivelasta ja sen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Maatalouden heikko kannattavuus ja pääomien puute ovat jo vuosia heikentäneet tilojen mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä korvausinvestointeja. Hemmilä varoittaa, että tuotantokyvyn rapautuminen tapahtuu hitaasti ja jää siksi helposti akuuttien kriisien varjoon.
MTK: Ennallistamisen avoimet kysymykset uhkaavat johtaa yksityisiä maita harmaaseen suojeluun5.11.2026 14:42:37 EET | Tiedote
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma etenee EU-komissioon tilanteessa, jossa useita maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä määritelmiä ja kriteerejä on edelleen ratkaisematta. MTK varoittaa, että väljät tai puuttuvat määritelmät voivat alkaa rajoittaa maanomistajien ja markkinatoimijoiden päätöksiä jo ennen varsinaisten ennallistamistoimien käynnistymistä.
Muistutuskutsu: Peltokasviseminaari 6.11. – Mitä Suomen pelloilla viljellään vuoden 2030 jälkeen?4.11.2026 09:53:42 EET | Kutsu
MTK keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa pureudutaan EU-maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, viljamarkkinoiden näkymiin ja siihen, miten ne vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin pelloilla. Mitä Suomessa kannattaa viljellä tulevaisuudessa?
MTK: Harmaa suojelu leviää yksityismetsissä – uusi liito-oravatulkinta voi maksaa miljardeja3.11.2026 09:45:38 EET | Tiedote
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta metsänkäsittelyssä on tehty uusi viranomaistulkinta, joka uhkaa kasvattaa merkittävästi metsänomistajien omaisuuteen kohdistuvia rajoituksia. MTK:n arvion mukaan Lupa- ja valvontaviraston esittämä puolen hehtaarin pakkosuojelu sekä sen ympärille tuleva muutaman hehtaarin varoalue voisivat merkitä metsänomistajille valtakunnallisesti jopa 5–10 miljardin euron laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme