Mai Kivelä: Saskin rahoituksen leikkaaminen kertoo Orpon hallituksen ay-vihamielisyydestä

– Orpon hallitus ei heikennä työntekijöiden asemaa vain Suomessa, vaan se jarruttaa työntekijöiden oikeuksien puolustamista myös kehittyvissä maissa, Kivelä sanoo.

Sask haki tulevalle neljän vuoden kaudelle rahoitusta 22,5 miljoonaa euroa, mutta yllättäen ulkoministeriö myönsi sille enintään 10 miljoonan euron rahoituksen. Päätökseen sisältyy merkittävä leikkaus rahoituksen tasoon: Päättyvällä kaudella valtio on rahoittanut Saskin toimintaa 16,1 miljoonalla eurolla.

– Kyse ei ole säästöstä, sillä Saskilta leikatut rahat jaetaan muille järjestöille. Sask on ainoa monivuotista rahoitusta saava järjestö, jolta leikataan näin merkittävästi, Kivelä sanoo.

Päätös on yllättävä, sillä Saskille oltiin myöntämässä edellistä kautta suurempi rahoitus. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavion (ps.) päätöksellä rahoitusta kuitenkin leikattiin tuntuvasti. Saskin tiedotteen mukaan asiaa valmisteleva ja esittelevä virkamies jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

– Saskin rahoituksesta leikkaaminen tulee tarkoittamaan heikennystä työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävälle työlle maailmalla, Kivelä sanoo.

Kivelä muistuttaa, että edellisen kerran Saskin rahoitusta leikattiin merkittävästi Sipilän hallituskaudella kymmenen vuotta sitten.

– Sipilän kaudella leikkaus oli kokoluokaltaan samanlainen kuin nyt. Se vaikeutti merkittävästi järjestön toimintaa, Kivelä sanoo.

Leikkauksen vaikutukset tuntuvat paitsi Suomessa järjestötyössä, myös kehittyvien maiden työntekijöiden keskuudessa.

– YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa, jos työehtojen ja työolojen kehittäminen sivuutetaan. Ihmisoikeuksia kunnioittavat työmarkkinat ja riittävä toimeentulon taso ovat edellytyksiä kehittyvien maiden hyvinvoinnin rakentamiselle, Kivelä sanoo.