Kari Kuparinen eräneuvosten harvalukuiseen joukkoon

​Kari Kuparinen liittyi Topenon Erän metsästysseuraan 15-vuotiaana vuonna 1973. Samana syksynä kaatui jo ensimmäinen jänis ja myöhemmin myös peura. 1975 Kuparinen löysi itsensä seuran johtotehtävistä.

Monipuolinen ura metsästyksen ja ammunnan luottamus- ja johtotehtävissä on siis kestänyt jo 50 vuotta. Kuparinen on ollut muun muassa lukuisissa metsästysseuran, Metsästäjäliiton, riistahallinnon, reserviläisjärjestöjen ja ampumaseurojen luottamustoimissa. Tälläkin hetkellä hän on muun muassa Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirihallituksen jäsen, Metsästysmuseon hallituksen puheenjohtaja ja Lopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja. 

Työuransa Kuparinen teki Sakolla Riihimäellä. Matka alkoi konepajakoulusta vuonna 1975. Armeijan jälkeen tie vei takaisin Sakolle, jossa hän siirtyi pian prototyyppiosastolle kehittämään luodikoita ja tarkkuuspistooleja. Eläkkeelle hän jäi tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana 2023.

Kuparinen on luotsannut vuosikymmenten ajan Sakon tuotekehitystä, ja jälki on monelle suomalaiselle metsästäjälle tuttuakin tutumpaa. Hän on vetänyt muun muassa Sako75-projektia, Sako TRG-tarkkuuskivääriprojektia sekä Tikka-luodikon tuotekehitystä.   

Paras jahti löytyy läheltä 

Monipuolinen toiminta metsästys- ja ampumaseuroissa, luottamustoimissa sekä työ asetehtaalla on luonut Kupariselle poikkeuksellisen laajat verkostot. Näiden kautta on vuosien saatossa tarjoutunut myös lukuisia jahtimahdollisuuksia meillä ja muualla. Hän on kaatanut muun muassa kudu-antiloopin Namibiassa ja kanadanhirven Quebecissä. Parasta metsästysmuotoa kysyttäessä ei tarvitse kuitenkaan lähteä merta edemmäs.

– Kyllä se on hirvijahti omassa seurassa ja tutulla porukalla. 

Metsästyksen tulevaisuus näyttää Kuparisen mielestä pääosin hyvältä. Riistakantoja on hoidettu mallikkaasti ja maanomistukseen perustuva metsästysoikeus on toiminut enimmäkseen hyvin. Huolenaiheitakin on: esimerkiksi petotilanne puhuttaa metsästäjiä myös Etelä-Hämeessä. 

– Suurpetopolitiikkaa pitäisi hoitaa vielä enemmän asiantuntijoita ja metsästäjiä kuunnellen. Suurpetojen aiheuttamat ongelmat esimerkiksi maataloudelle tai vaikkapa koirille tulisi ottaa huomioon suurpetopolitiikkaa suunnitellessa. 

Lisäksi Kuparinen korostaa nuorisotyön merkitystä metsästyksen jatkuvuudelle.

Ampumaradan taustavoima

Myös ampumaharjoittelumahdollisuudet ovat lähellä Kuparisen sydäntä. Kuparinen on ollut vahvasti mukana rakentamassa yhtä Suomen monipuolisimmista ampumaurheilukeskuksista Lopelle.

Hän kertoo, että ympäristö- ja meluasiat ovat vaatineet paljon työtä, ja jakaa samalla kiitosta Lopen kunnalle ja virkamiehille, joiden kanssa lupa-asiat ovat hoituneet mallikkaasti. Samalla hän muistuttaa, että yhteistyö ympäristöluvan vaatimia meluvalleja sekä muutenkin ratojen maansiirtotöitä tekevän RTA-yhtiön kanssa on tärkeää.  Hallitusohjelmaan kirjattua tuhannen ampumaradan tavoitetta hän pitää erinomaisena asiana.  

Harvinainen kunnia

Eräneuvos on harvinainen kunnianosoitus. Arvonimen on aikojen saatossa ansainnut vain toistakymmentä henkilöä. Neuvoksen arvonimi vaatii pitkällisen ja monipuolisen uran niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Aiemmin eräneuvoksen arvonimi on myönnetty muun muassa Suomen Metsästäjäliiton entiselle toiminnanjohtajalle Juha K. Kairikolle sekä Lopella myöskin vaikuttavalle riistakeskuksen entiselle johtajalle Reijo Oravalle.