Entisen Arkkitehtuurimuseon tarjouskilpailu on käynnistynyt

Kasarmikatu 24:n kulttuurihistoriallinen merkitys ja sijainti Helsingin kantakaupungissa tekevät kiinteistöstä harvinaislaatuisen myyntikohteen. 

”Kasarmikadun kiinteistössä yhdistyvät hurmaava arkkitehtuuri, historian havina ja Kaartinkaupungin arvokkuus. Tavoitteenamme on, että kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus saadaan nopeasti käyttöön. Kohde on monella tavalla kiinnostava ja uskomme sen löytävän tälläkin kertaa arvoisensa uuden tarkoituksen”, arvioi Senaatin myyntipäällikkö Ella Sperling.

Rakennuksen käyttötarve muuttuu uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun ratkeamisen ja hankkeen etenemisen myötä. Museoiden näyttelytoiminta keskitettiin syyskuusta 2025 alkaen Designmuseon taloon. Keväällä 2026 perässä siirtyvät Arkkitehtuurimuseon loputkin toiminnot. 

Voimistelua ”Pöllölässä”

Rakennus valmistui vuonna 1899 arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnitelmien pohjalta Tieteellisten seurain taloksi. Tiedeseurojen kirjastokokoelmien nopean kasvun myötä tilat kävivät pian ahtaaksi ja edessä oli muutto Säätytaloon. Muistutuksena tiedeyhteisön ylevistä aatteista rakennuksen julkisivua valvoo Minervan pöllö. Veistoksen mukaan talo saikin kaupunkilaisten keskuudessa lempinimen ”Pöllölä”.

1930-luvulta alkaen Kasarmikatu 24:ssä harjoitettiin ruumiin kulttuuria. Toisen kerroksen kirjastosalit ja juhlasali yhdistettiin voimistelusaliksi, kun yliopiston voimistelulaitos Jumppa muutti tiloihin. Ullakolle rakennettiin pukuhuoneet, peseytymistilat ja jopa saunaa muistuttava kuumailmahuone. 

Väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu jatkui aina 1970-luvulle saakka, jolloin rakennus siirtyi tiedotusopin laitoksen ja yliopiston harrastusliikunnan käyttöön. 1980-luvun alussa talo kunnostettiin ja restauroitiin museokäyttöön, ja vuodesta 1982 alkaen se on toiminut Suomen arkkitehtuurimuseona.

Taidokasta koristelua ja kaikuja antiikista

Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen historiallisen ilmeensä modernin museotoiminnan tarpeita varten tehtyjen päivitysten jälkeen. Antiikin Roomasta ja Kreikasta inspiraationsa saaneiden koristeaiheiden käyttö on hienostunutta ja sisätilat ovat uusrenessanssityylille tunnusomaisesti näyttävät. Porrashallin ja juhlasalin taidokkaat yksityiskohdat luovat tilaan juhlavan ja arvokkaan tunnelman.

Kasarmikatu 24:ssä on kolme maanpäällistä kerrosta, parvi sekä kellari, ja sen kokonaiskerrosala on noin 2 000 neliömetriä. Rakennus kuuluu valtion suojeltuihin arvokohteisiin, ja se on suojeltu sekä asemakaavassa että valtioneuvoston asetuksella.