Like Kustannus

Sara Al Husainin romaani Kenelle maa kuuluu voitti Toisinkoinen-palkinnon

Jaa

Toisinkoinen-palkinto on myönnetty tänä vuonna Sara Al Husainin romaanille Kenelle maa kuuluu. Se on kertomus sodasta, ikuisesta pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Al Husainin esikoisromaani Huono tyttö julkaistiin vuonna 2023, ja se voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon ja oli ehdolla myös Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Savonia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Sara Al Husaini: Kenelle maa kuuluu (Like, 2025). Toisinkoinen-palkinto.

Toisinkoinen-raati perusteli Al Husainin romaanin valintaa seuraavasti:

"Raati vaikuttui erityisesti voittajateoksen kielen monipuolisuudesta. Teoksen kieli ja kerronta hengittävät useaan suuntaan tavalla, joka saa lukijan katselemaan maisemia yhtä aikaan lintuperspektiivistä ja asettumaan henkilöhahmojen vierelle kokemaan ja tuntemaan. Tämän kaltaisella samaistumaan kutsuvalla, dialogia parantavalla kirjallisuudella on erityinen painoarvo suomalaisessa yhteiskunnassa juuri nyt."

Sara Al Husaini kommentoi voittoaan:

”En yhtään odottanut voittoa. Kanssaehdokkaani ovat uskomattomia kielitaitureita, ja olen kiitollinen, että saan jakaa ehdokkuuden heidän kanssaan. Sitä paitsi jo se että raati valitsi teokseni finaaliin, on minulle pakolaistaustaisena lasikaton kosketus. Hipaisin jotain itseäni suurempaa. Tunnen oloni kuumeesta huolimatta kevyeksi, lapseksi, jota nostettiin koskettamaan kattoa, ja tietämättäni katto olikin kansi, joka nousi käteni voimasta paikoiltaan. Tältä voitto tuntuu. Kieli, jota en perinyt äidinmaidossa vaan jonka sain korvikkeena ympäristöltä, kirjoitin ja kirjoitan sen avulla tunteitani auki, maalaan sanoilla puolimaisemia ja sadepilvistä harmaantunutta taivasta, otan sillä selvää yhteiskunnan palikoista, jotka ajoittain tuntuvat murtumattomilta esteiltä. Olen elämäni aikana kuullut useasti, kuinka puhun hyvää suomea, mutta en kuitenkaan riittävän hyvin. Viimeksi pari vuotta sitten. Vuosi tämän kohtauksen jälkeen voitin Äidinkielen opettajain liiton Nuori Aleksis -palkinnon. Eilen Toisinkoisen raati, Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat, tämän hienon kielen tulevaisuus, valitsi teokseni voittajaksi. 

Hiljaiseksi se pysäyttää. 

Ei vain minut, mutta varmasti myös heidät, jotka elämäni varrella ovat halunneet korostaa erilaisuuttani kielen voimin, kielen joka on viaton heidän toimiinsa. Kiitos, tunnen paljon, niin paljon etten voi vain irrottaa voittoa historiastani suomen kielen kanssa, suhteestani kieleen, jota sodan aikana Irakissa en aina julkisesti saanut harjoittaa. Kiitoksia raadille, finalisteille, osallistujille sekä kielten oppijoille ja opettajille.”

Kenelle maa kuuluu -romaani seuraa kolmen ihmisen kohtaloita. Zainab on tavallinen koulutyttö Bagdadissa, kun kodin lähistöllä räjähtää, ja yhtäkkiä kaupunki kutistuu yhdeksi kaduksi. Leyla on asunut Malmössä niin pitkään kuin muistaa, mutta hänen sisällään asuu yhä Irakilainen, kansankotiin sopeutumaton muukalainen. Mustafa on menettänyt sodassa maansa ja perheensä. Suomessa hänen pitäisi olla turvassa, mutta täällä hän on vaarassa kadottaa viimeisen mikä hänellä on, oman itsensä.

Kenelle maa kuuluu on ajaton ja armoton kuvaus siitä, mitä sota meille tekee. Romaani kysyy, mitä kaikkea ihmisen on uhrattava ja jätettävä taakseen saadakseen elää.

Sara Al Husaini (s. 1992) on helsinkiläinen opiskelija, aktivisti, feministi ja ex-muslimi. Hän syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Hänen esikoisromaaninsa Huono tyttö oli omakohtainen tarina kokemuksista, joille ei ole ollut aiemmin sanoja. Se oli myynti- ja arvostelumenestys ja keräsi useita palkintoehdokkuuksia. Kenelle maa kuuluu on Al Husainin toinen romaani.

Toisinkoinen-palkinto on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ainejärjestö Putkinotko ry:n myöntämä palkinto vuoden parhaalle kirjailijan toiselle kaunokirjalliselle teokselle, toisinkoiselle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Like Kustannus

Auschwitzin naisorkesterin tarina avaa uuden näkökulman keskitysleiritodellisuuteen22.1.2026 15:14:04 EET | Tiedote

Auschwitzin naisorkesteri perustettiin vuonna 1943 ja se toimi reilun vuoden verran. Orkesterin tehtävänä oli soittaa marssimusiikkia keskitysleirin portilla, kun vangit lähtivät aamulla töihin ja saapuivat sieltä illalla. Naiset soittivat myös yksityisesti korkea-arvoisille natseille. Orkesterissa soittaneet 50 naista olivat nuoria, suuri osa juuri ja juuri teinityttöjä. Orkesteri pelasti heidän henkensä, sillä he eivät joutuneet pakkotyöhön vaan olivat leirin parempiosaisia. Tästä syntyi konflikteja sekä orkesterin jäsenten välillä että muiden leirivankien kanssa. Osa tytöistä tuhosi soittimensa leiriltä vapauduttuaan eikä soittanut säveltäkään enää koskaan. Kirjassa on suuri määrä henkilöitä, mutta keskiöön nousee mm. orkesterin johtaja Alma Rosé. Hänet passitettiin aluksi "ihmiskoeosastolle" muka-lääketieteellisiin hedelmällisyyskokeisiin, mutta kun selvisi, että Rosé oli ”musiikkimaailman kuninkaallinen” eli ammattiviulisti, jonka eno oli itse säveltäjä Gustav Mahler, Rosésta teht

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye