Tutkimus: Huipputuloiset reagoivat tuloverotuksessa tapahtuviin muutoksiin
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Varjonen-Ollus selvitti tutkimuksessaan, miten tuloverotuksen ylimmän marginaaliveroprosentin korottaminen vaikutti suurituloisten henkilöiden tuloihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin koeasetelmana vuonna 2013 käyttöön otettua solidaarisuusveroa, joka kasvatti yli 100 000 euroa ansiotuloa vuodessa saaneiden ylintä tuloveroprosenttia kahdella prosenttiyksiköllä. Uudistus koski ylintä yhtä prosenttia tulonsaajista, eli noin 40 000 henkilöä.
Ylimpien marginaaliverojen korotus pienensi tuloja
Tutkimuksessa havaitaan, että solidaarisuusveron piiriin kuuluneiden henkilöiden verotettavat tulot laskivat marginaaliveroprosentin korotuksen jälkeen verrattuna tutkimuksen vertailuryhmään. Marginaaliveroprosentilla tarkoitetaan sitä veroprosenttia, jolla verotetaan tietyn tulorajan jälkeen saatuja tuloja. Ylimmän veroprosentin korotuksen vaikutus havaitaan sekä ansiotuloissa että kokonaistuloissa, jotka sisältävät ansiotulojen lisäksi myös pääomatulot.
Tutkimustulosten mukaan suurituloisimman yhden prosentin osalta verotettavan ansiotulon jousto on 0,5, ja kokonaistulojen osalta 0,4. Tämä luku tarkoittaa sitä, että yhden prosentin lasku käteen jäävässä tulo-osuudessa (1-marginaaliveroprosentti) laskee huipputuloisten raportoituja ansiotuloja noin 0,5 prosenttia.
Tuloverot voivat vaikuttaa tuloihin eri kanavien kautta. Korkeampi ansiotulon marginaaliveroprosentti voi vähentää työntekoon käytettyä aikaa tai työn tehokkuutta, joka näkyy matalampina verotettavina tuloina. Se voi myös vaikuttaa verovähennysten käyttöön ja verosuunnitteluun, esimerkiksi tulonmuuntoon ansio- ja pääomatulojen välillä. Verosuunnittelu on yleistä erityisesti suurituloisten yrittäjien kohdalla.
”Tulonmuunto ansio- ja pääomatulojen välillä ei kuitenkaan merkittävästi selitä havaittuja muutoksia tuloissa veronkorotuksen jälkeen palkansaajien kohdalla”, kertoo Varjonen-Ollus.
Vaikutukset rajoittuvat vain kaikkein suurituloisimpiin henkilöihin
Kolme vuotta solidaarisuusveron käyttöönoton jälkeen ylimmän tuloveroportaan tulorajaa alennettiin. Vuodesta 2016 alkaen ylin marginaaliveroprosentti koski yli 79 000 euroa vuodessa ansiotuloja saaneita henkilöitä. Tutkimuksessa havaitaan, että ylimmän marginaaliveroprosentin korotuksella ei ollut vaikutusta noin 79 000–90 000 euroa vuodessa ansainneiden henkilöiden tuloihin verrattuna vertailuryhmän tulokehitykseen (60 000–79 000 euroa). Tuloveron marginaaliveroprosentit vaikuttivat siis tuloihin vain aivan tulojakauman huipulla olevien henkilöiden kohdalla, mutta muiden suurituloisten osalta havaitut vaikutukset olivat hyvin pieniä.
”Tutkimustulosten mukaan ylimmässä yhdessä prosentissa olevat henkilöt reagoivat tuloveroihin, mutta muilla suurituloisilla vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Huipputuloisia koskevien tulosten perusteella ei siis voida päätellä tuloverotuksen vaikutuksia muiden tulonsaajien osalta”, toteaa Varjonen-Ollus.
Tutkimustulokset antavat tietoa tuloverouudistusten vaikutuksista
Suomessa hallitus on päättänyt alentaa ylintä tuloverotuksen marginaaliveroprosenttia vuoden 2026 alusta alkaen. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan soveltaa tämän uudistuksen vaikutusten etukäteisarviointiin.
Tulosten perusteella ylimmän marginaaliveroprosentin alentaminen kasvattaa suurituloisten verotettavia tuloja, jolloin uudistus voi isolta osin rahoittaa itse itsensä. Tämä havainto on linjassa muiden viimeaikaisten Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten kanssa.
”Ylimmän tuloveroprosentin laskun vaikutusten tarkempaan arviointiin sisältyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta sekä tarkemman suuruusluokan että ajoituksen osalta. Tuloveronkevennyksen todellisia vaikutuksia pitää arvioida tarkemmin jälkikäteen”, kertoo Varjonen-Ollus.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti palkansaajina toimineisiin suurituloisiin henkilöihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kattavia tietoja suomalaisten raportoimista verotettavista tuloista. Uuden solidaarisuusveron piiriin kuuluneita palkansaajia verrattiin niihin, joiden tulot jäivät hieman uuden ylimmän marginaaliveroprosentin tulorajan alapuolelle (80 000–100 000 euroa vuodessa). Tutkimuksessa hyödynnetään tutkimusmenetelmää, jolla verotuksen vaikutukset tuloihin voidaan luotettavasti erotella muista tulokehitykseen ja työllisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Varjonen-Ollus on tehnyt tutkimustyötä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) työhuoneoikeutettuna tutkijana.
Yhteyshenkilöt
Reetta Varjonen-OllusVäitöskirjatutkija
Puh:050 588 0098reetta.varjonen-ollus@helsinki.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Yrityksille myönnetty palkkatuki parantaa työllisyyttä eikä syrjäytä muuta työllistämistä4.12.2025 07:08:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä ja edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla, ja vaikutukset näkyvät suurempina tuloina ja julkisen talouden hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Järjestöille myönnetyillä tuilla taas on julkiselle taloudelle negatiivinen vaikutus.
Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista30.10.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa30.9.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä22.9.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset18.9.2025 06:47:45 EEST | Tiedote
VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
