Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys saa vahvan kannatuksen työeläkevakuuttajilta

Lausunnolle lähteneellä hallituksen esitysluonnoksella on tarkoitus panna täytäntöön työmarkkinaosapuolten tammikuussa 2025 sopima kokonaisuus työeläkejärjestelmään kohdistuvia muutoksia, joilla on tarkoitus mahdollistaa pitkällä aikavälillä tuottavampi eläkesijoittaminen ja vakauttaa eläkemaksun tulevaa kehitystä. Keskeisimmät muutokset koskevat työeläkkeiden rahastoinnin lisäämistä, sijoitustoiminnan riskinottomahdollisuuksien parantamista ja työeläkeindeksin kasvun rajoittamista tietyissä poikkeustilanteissa.

– Eläkeuudistukseen sisältyvät keinot edesauttavat työeläkejärjestelmän rahoitusaseman parantamista pitkällä aikavälillä ja toimivat tulevien työntekijäsukupolvien kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan keventämällä työeläkemaksuun kohdistuvaa korotuspainetta tulevaisuudessa, Jari Sokka toteaa.

Mitä suurempi osa tulevista eläkemenoista voidaan kattaa rahastoista ja niiden tuotoista, sitä vähemmän on tarvetta työeläkemaksun korotukselle tulevaisuudessa. 

Pääministeri Orpon työmarkkinajärjestöille antamassa toimeksiannossa säästötavoitteeksi annettiin 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin yhtä miljardia euroa. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että uudistus parantaa työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jopa tätä enemmän.

– Ministeriö on arvioinut eläkeuudistuksen kokonaisuutena vahvistavan julkista taloutta 0,8 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Uudistus siis lopulta täytti tavoitteen kaksinkertaisena, Sokka mainitsee.

Eläkeuudistuksen kolmesta kokonaisuudesta sijoitusuudistuksella on suurin painoarvo julkisen talouden vahvistumisessa (45 %), rahastoinnin osuuden ollessa lähes yhtä suuri (40 %). Indeksirajoittimen vaikutus (16 %) on selvästi muita pienempi.

Eläkesijoittamisen horisontti puoltaa osakesijoitusten kasvattamista

Hallituksen esitysluonnoksessa sijoitustoiminnan riskinottomahdollisuuksia parannetaan mahdollistamalla varojen sijoittaminen entistä enemmän osakemarkkinoille, sitomalla varojen tuottovaatimus aikaisempaa enemmän osakemarkkinatuottoihin ja keventämällä yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskevia vakavaraisuusvaatimuksia. 

– Keinot ovat mielestämme perusteltuja, ottaen huomioon eläkesijoittamisen pitkä horisontti. Osakesijoitusten kasvattaminen on myös historian valossa kannattavaa, sillä pitkällä aikavälillä osakkeet ovat toistaiseksi tarjonneet parhaimmat tuotot, Sokka sanoo. 

Esitykseen sisältyvä mahdollisuus käyttää velkavipua kiinteistösijoittamisen tehostamiseen on Sokan mukaan kannatettava paitsi sijoitustuottojen parantamiseksi myös osakesijoitusten lisäämisestä johtuvan kiinteistösijoitusten vähentämisen hallitun toteuttamisen kannalta.

Eläkeuudistusta on syksyn kuluessa myös arvosteltu julkisuudessa riskitason kasvattamisesta. Joistain puheenvuoroista on voinut jopa saada käsityksen, että työeläkevarat voitaisiin menettää kokonaan jossain normaalissa markkinakriisissä.

– Koko varallisuuden menettäminen voisi tapahtua vain siinä tapauksessa, jos koko maailman rahaperusteinen finanssijärjestelmä romahtaisi täydellisesti. Jos näin pääsisi tapahtumaan, eläkejärjestelmä joka tapauksessa menettäisi merkityksensä yhteiskunnallisena perusrakenteena, Sokka huomauttaa.

Sijoitusmarkkinoilla toki nähdään tulevaisuudessakin heiluntaa ja huonojen tuottojen jaksoja, mutta työeläkevakuuttajilla on käytössään vahva vakavaraisuus heikkojen tuottojen puskuroimiseksi. 

– Kaikkia talouden toimijoita koskeviin pitkäkestoisiin globaaleihin kriiseihin ei voi täysin varautua etukäteen mekanistisilla malleilla. Jos tulevaisuudessa olisikin käsillä kriisi, päätöksiä pitää silloin tehdä tilanteiden vaatimalla tavalla lainsäädäntöä tarkentaen – kuten ennenkin on tehty, Sokka toteaa. 

Sijoitustuottojen vaihtelun lisääntyminen on ollut tiedossa eläkeuudistusta neuvoteltaessa. Vaihtelu tarkoittaa nimenomaan sitä, että riskit voivat toteutua myös positiivisesti. 

– Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että mahdolliset odotettuakin paremmat tuotot jätetään vahvistamaan työeläkejärjestelmää sen sijaan, että ne ulosmitattaisiin välittöminä maksualennuksia, Sokka mainitsee. 

Rahastoinnin lisääminen nuorten ikäluokkien etu

Vanhuuseläkerahastoinnin lisääminen on Sokan mukaan yksi nyt lausuttavana olevan lakiluonnoksen tärkeimmistä elementeistä. 

– Rahastojen kasvattamisen ansiosta tulevista eläkemenoista voidaan kattaa nykyistä suurempi osa rahastoista, ja näin pienentää työnantajilta ja työntekijöiltä perittävien eläkemaksujen osuutta. Tällä on suuri merkitys erityisesti nuorempien ikäluokkien kannalta, Sokka sanoo. 

Indeksirajoittimen vaikutus yksilölle kohtuullinen

Eläketurvaa koskevia muutoksia eläkeuudistusta koskevaan luonnosesitykseen sisältyy vain yksi: maksussa olevien eläkkeiden korotuksia rajaava indeksirajoitin. Sen avulla on tarkoitus pienentää työeläkkeiden korotuksia tilanteissa, joissa yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat.

– Indeksirajoittimen vaikutus yksilölle on esitysluonnoksen mukaan varsin kohtuullinen. Tilanteita, joissa palkkakertoimen kasvu jää kahden peräkkäisen vuoden jaksolla matalammaksi kuin työeläkeindeksin kasvu, voidaan olettaa sattuvan varsin harvoin. Rajoittimen vaikutus on silloinkin eläkkeensaajan kannalta rajallinen, Sokka sanoo.

Työeläkeindeksin kasvun rajoittamisella näissä erityistilanteissa turvataan työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta ja luodaan osaltaan edellytyksiä maksutason vakaudelle. 

Rahastointiselvitys ja eduskuntakäsittely ensi keväänä

Hallituksen esitys eläkeuudistuksen mukaisista lainsäädäntömuutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun 2026 lopulla. Eduskuntakäsittelyn tulisi valmistua kevätistuntokauden aikana.

– Olemme Telana olleet asiantuntijaroolissa mukana hallituksen esityksen valmistelussa. Mielestämme sosiaali- ja terveysministeriö on ohjannut valmisteluprosessia taitavasti, ja työmarkkinaosapuolten yhdessä neuvottelema eläkesopimus toteutuu esityksessä hyvin, Sokka toteaa.

Ensi keväänä käynnistyy myös lakiesityksestä erillinen, mutta niin ikään työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan sopimukseen sisältyvä rahastointiselvitys. Siinä on tarkoitus selvittää vanhuuseläkerahastoinnin kehittämistarpeet vuoden 2026 loppuun mennessä tavoitteena riittävä rahastointi, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja tasainen maksukehitys.

***

Eläkeuudistuksen kokonaisuutta ja eri elementtien sisältöjä on kuvattu tarkemmin eläkeuudistusta käsittelevässä Q&A-tietopaketissa.