Laaja tutkimus: Suomalaisista tietotyöläisistä jo 62 % hyödyntää työssään tekoälyä – asenteissa merkittäviä ristiriitoja

Solitan uuden How AI is transforming Nordic work life -raportin mukaan tekoälyn käyttöönotossa työpaikoilla on tapahtunut selkeä muutos Pohjoismaissa. Tanska on noussut Pohjoismaiden kärkeen 65 prosentin käyttöasteella ja ohittanut Suomen (62 %) ja Ruotsin (53 %). Päivittäin tekoälytyökaluja työssään käyttää nyt 17 % suomalaisvastaajista, kun vastaava luku Tanskassa on 24 % ja Ruotsissa 14 %. Tuore raportti perustuu Kantar Median yli 3 000 ruotsalaisen, suomalaisen ja tanskalaisen toimisto- ja tietotyötä tekevien vastauksiin.

”On hienoa nähdä, kuinka käyttöasteet kasvavat kaikkialla Pohjoismaissa. Jotta pysymme kilpailukykyisinä ja pidämme Euroopan mukana globaalissa kilpailussa, meidän on jatkettava oppimista intohimoisesti ja omaksuttava uusia tapoja tehdä työtä. Datan ja tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta ja luoda kokonaan uusia palveluita. Korkean koulutustason, vahvan digitaalisen kypsyyden ja syvälle juurtuneiden eettisten arvojen ansiosta Pohjoismailla on erinomainen asema toimia vastuullisen tekoälyn edelläkävijöinä,” toteaa Solitan toimitusjohtaja Ossi Lindroos.

Tekoälyn lukutaidossa paradoksi

Raportti varoittaa kuitenkin uhkaavasta ’tekoälylukutaidon paradoksista’. Vaikka käyttöönotto on jo laajaa, asiantuntijatyöntekijät eivät näytä itse valmistautuvan muutokseen, jonka he itse näkevät väistämättömänä.

”Havaitsimme 70 prosenttiyksikön kuilun työntekijöiden ennakoiman muutoksen ja heidän oman valmistautumisensa välillä. Organisaatiot, jotka eivät kurota tätä kuilua umpeen, vaarantavat tekoälystrategiansa rakentamalla sen innostuksen – eivät osaamisen – varaan. Tarvitaan järjestelmällisiä investointeja henkilöstön koulutukseen, uusiin teknologioihin ja uusiin työnteon tapoihin,” kommentoi Solitan AI Transformation -yksikön johtaja Lasse Girs.

Raportin keskeiset tulokset:

• Laadun ja nopeuden välinen jännite: Tekoälyn hyödyntämisessä etumatkalla olevassa Tanskassa tekoälyn käyttöä ajaa työn laadun parantaminen. 66 % tanskalaisista generatiivisen tekoälyn käyttäjistä hyödyntää sitä laadun parantamiseen, kun suomalaisvastaajien vastaava luku on 48 %. Ruotsissa ja Suomessa pääasiallinen motiivi tekoälytyökalujen hyödyntämiseen on tiedon lisääminen (Suomi 51 %, Ruotsi 48 %) sekä tuottavuuden lisääminen (Suomi 50 %, Ruotsi 56 %).
• Hallintamyytti: Tanskassa yhdistyvät korkein ohjeistusten noudattamisaste (71 %) ja korkein tekoälyn käyttöaste (65 %). Suomessa kehitys on ollut voimakasta: ohjeistuksettomien organisaatioiden osuus laski 21 prosentista 7 prosenttiin kuluneen vuoden aikana. 
• Luottamusansa: Kolmannes pohjoismaisista asiantuntijatyöntekijöistä uskoo generatiivisen tekoälyn parantaneen omaa kriittistä ajatteluaan. Vastaajat kuitenkin arvioivat tekoälyn parantaneen omaa ajatteluaan 2–4 kertaa todennäköisemmin kuin kollegoidensa kriittistä ajattelua paljastaen näin merkittävän sokean pisteen.
• ’AI Washing’ rapauttaa luottamusta: Noin 36–43 % vastaajista on havainnut henkilöiden tai yritysten liioittelevan tekoälyosaamistaan. Päivittäiskäyttäjien joukossa – joilla on paremmat edellytykset tunnistaa ylilyönnit – osuus nousee 58 prosenttiin, mikä lisää kyynisyyttä ja heikentää aitoa käyttöönottoa.
• Tulokuilu: Generatiivinen tekoäly ei vielä toimi tasa-arvoistavana voimana työpaikoilla. Kaikissa kolmessa maassa suurituloiset käyttävät generatiivista tekoälyä selvästi enemmän kuin pienituloiset. Ruotsissa käyttöaste-ero on jopa 36 prosenttiyksikköä.

Lataa raportti tästä: https://www.solita.fi/guides/how-ai-is-transforming-nordic-work-life-2026/

Lue lisää Solitan AI-tarjonnasta:

https://www.solita.fi/services/generative-ai/

https://www.solita.fi/news/solita-joins-the-ai-pact-supporting-responsible-use-of-ai/

https://www.solita.fi/services/artificial-intelligence/