Isät pitäneet puolitoista kuukautta pidempiä itsenäisiä perhevapaita uudistuksen jälkeen – alueelliset erot merkittäviä
10.12.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Perhevapaauudistus lisäsi isien itsenäistä vanhempainvapaiden käyttöä. Ennen uudistusta 57 prosenttia isistä käytti vanhempainvapaita eri aikaan kuin äiti, uudistuksen jälkeisiä kuukausina syntyneiden lasten isistä 73 prosenttia. Isät käyttivät ennen uudistusta keskimäärin 33 päivää eri aikaan kuin äidit, uudistuksen jälkeen 68 päivää eli yli kaksinkertaisen määrän.

Vuoden 2022 perhevapaauudistus on lisännyt isien osallistumista pienten lasten hoivaan, ilmenee Kelan tutkijoiden tarkastelusta. Erityisesti on kasvanut niiden isien osuus, jotka käyttävät vanhempainvapaata eri aikaan kuin äiti. Tämä kertoo isien lisääntyneestä hoivavastuusta ja perhevapaiden jakautumisesta aiempaa tasaisemmin vanhempien kesken.
Isät ovat käyttäneet vanhempainvapaita perhevapaauudistuksen jälkeen eri aikaan kuin äiti keskimäärin 68 päivää eli 2,7 kuukautta. Ennen uudistusta vastaava aika oli 33 päivää eli 1,3 kuukautta.
Uudistuksen jälkeen 73 prosenttia isistä käytti vapaita eri aikaan äidin kanssa. Ennen uudistusta vastaava osuus oli 57 prosenttia. Niiden isien osuus, jotka eivät käytä lainkaan vanhempainvapaita, on pienentynyt 19 prosentista 15 prosenttiin. Samaan aikaan äidin kanssa vapaita käyttäneiden isien osuus ei muuttunut merkittävästi.
– Perhevapaauudistus näyttää onnistuneen tavoitteessaan lisätä isien osallistumista lasten hoivaan. Isät käyttävät nyt aiempaa useammin ja pidempään vanhempainvapaata ilman, että äiti on samaan aikaan vapaalla, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen.
Alueelliset erot isien itsenäisessä vapaiden käytössä suuria
Isien osuudessa vanhempainvapaiden käytöstä ylipäänsä ei ole suuria alueellisia eroja. Sen sijaan isien itsenäisessä vanhempainvapaiden käytössä erot alueiden välillä ovat merkittäviä.
Yleisintä itsenäinen vapaiden käyttö oli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa lähes neljä viidestä (79 %) isästä käytti vanhempainvapaata eri aikaan kuin äiti. Harvinaisinta se oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa vastaava osuus oli kaksi kolmesta (66 %) isästä.
Myös äidille perhevapaita luovuttaneet isät osallistuvat enemmän
Yleisin tapa jakaa vanhempainvapaat on edelleen se, että äiti käyttää suurimman osan vapaista. Vain neljä prosenttia syys–joulukuussa 2022 syntyneiden vanhemmista jakoi vapaat täysin tasan, ja kolme neljästä isästä luovutti kaikki luovutettavissa olevat 63 päivää äidille.
Tästä huolimatta myös ne isät, jotka luovuttivat kaikki mahdolliset vapaat, käyttivät vapaita keskimäärin selvästi aiempaa enemmän. Kaikki luovutettavissa olevat päivät äidille luovuttaneet isät käyttivät keskimäärin 68 päivää eli noin 2,5 kuukautta vanhempainvapaita.
– On rohkaisevaa nähdä, että isät käyttävät perhevapaita aiempaa enemmän myös silloin, kun he ovat luovuttaneet osan päivistään äidille. Uudistus on onnistunut kannustamaan isiä monenlaisissa perheissä jäämään kotiin pienen lapsen kanssa, sanoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp.
Perhevapaauudistuksessa vanhempainvapaat jaettiin tasan
Perhevapaauudistus muutti vanhempainvapaiden rakennetta niin, että molemmille vanhemmille on tarjolla 160 arkipäivää vanhempainvapaata, josta 63 päivää voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle on tarjolla 40 päivää raskausrahaa. Vanhemmat voivat käyttää 18 vanhempainrahapäivää samanaikaisesti.
Ensimmäinen uudistuksen piiriin tullut lapsikohortti ovat syys–joulukuussa 2022 syntyneet lapset, joiden vanhempien perhevapaiden käyttöä voidaan nyt tarkastella kokonaisuudessaan.
Korjaus 7.1.2026: Tiedotteessa sanottiin alun perin, että isät ovat käyttäneet vanhempainvapaata eri aikaan kuin äiti ennen uudistusta 39 päivää ja uudistuksen jälkeen 78 päivää. Todellisuudessa määrät ovat 33 ja 68 päivää. Tekstissä vastaavasti sanottiin puolitoista kuukautta ja reilu kolme kuukautta, kun oikeat luvut ovat 1,3 kuukautta ja 2,7 kuukautta.
Yhteyshenkilöt
Anneli MiettinentutkimuspäällikköKela
Puh:020 634 4129anneli.miettinen@kela.fiMiia Saarikallio-TorperikoistutkijaKela
Puh:020 634 1968miia.saarikallio-torp@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Ökning av regionala skillnader i arbetsoförmåga – samtidigt ökar också diabetes och sömnapné i hela landet11.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetsoförmågan minskar inom befolkningen i Nyland samtidigt som arbetsoförmågan ökar på många andra håll i landet, enligt de senaste resultaten i det nationella hälsoindexet. Sjukfrekvensen å sin sida utvecklas på olika sätt inom olika sjukdomsgrupper. Exempelvis kranskärlssjukdom minskar i hela landet, medan diabetes och sömnapné ökar. Den psykiska hälsan ger fortsättningsvis orsak till oro.
Työkyvyttömyyden alue-erot kasvavat – sairastavuudessa puolestaan valtakunnallista kasvua diabeteksessa ja uniapneassa11.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.
Regional differences in rates of work disability growing – morbidity statistics show rise in occurrence of diabetes and sleep apnoea nationwide11.6.2026 06:00:00 EEST | Press release
According to the latest results from the National Health Index, rates of work disability are on the decline among the population in Uusimaa while primarily increasing elsewhere in Finland. Morbidity, however, is changing in different ways in different diagnostic categories. For example, the occurrence of coronary disease is declining in all of Finland while diabetes and sleep apnoea are on the rise nationwide. Mental health also remains a concern.
FPA:s fickstatistik 2026: förmånsutgifterna väntas öka10.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Fickstatistiken innehåller de viktigaste sifferuppgifterna om de förmåner som FPA betalar ut. Den innehåller också en uppskattning av förmånsutgifterna för innevarande år. Publikationen utkommer nu i omarbetad form.
Kelan etuusmenojen odotetaan kasvavan tänä vuonna, kertoo Kelan taskutilasto 202610.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Taskutilastosta löytyvät keskeisimmät luvut Kelan maksamista etuuksista. Julkaisu sisältää myös arvion kuluvan vuoden etuusmenoista. Julkaisu ilmestyy nyt uudistettuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme