Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa

Kielten opetus on yksipuolistunut perusopetuksessa ja toisella asteella, ja muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Opetus jakautuu epätasaisesti paikkakuntien ja alueiden välillä. Tämän takia muiden kielten kuin englannin kouluopiskelu ei ole enää kaikkialla edes mahdollista, ja yhä harvempi on voinut hakea yliopistoon opiskelemaan muita vieraita kieliä. Seurauksena vieraiden kielten asiantuntijoiden määrä on laskenut Suomessa. Monipuolisen kielivarannon merkitys on kriittinen Suomen kansainväliselle asemalle EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä.  

Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki toteaa, että kielitaidon yksipuolistuminen luo esteitä alueiden, yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin kehittymiselle: 

“On ongelmallista, että tällä hetkellä työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla.” 

Kielten tutkinto-ohjelmat saavutettavammiksi 

Yliopistojen uudistus toteutuu 

• saksan kielen osalta Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoissa 

• ranskan kielen osalta Jyväskylän ja Turun yliopistoissa 

• venäjän kielen osalta Jyväskylän yliopistossa. 

Åbo Akademi on toiminut jo jonkin aikaa edelläkävijänä, sillä siellä saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin on voinut tähänkin asti hakeutua ilman näiden kielen aiempia kouluopintoja. 

Uudet hakuväylät tutkinto-ohjelmiin tulevat ensimmäistä kertaa hakuun kevään 2026 yhteishaussa (10.3.–24.3.2026). Lisää tietoa hakemisesta löytyy sivustolta opintopolku.fi.  

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa riittävän kielitaidon ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, minkä jälkeen opiskelija jatkaa perusopintoihin. 

Kaikissa yliopistoissa säilyy kuitenkin perinteinen hakuväylä, jota kautta opintoihin voi hakea aiemmin hankitun osaamisen pohjalta. Näissä hakukohteissa edellytetään lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista kyseisessä kielessä. Aiemmista kieliopinnoista on siis hyötyä yliopisto-opinnoissa. 

Opetusyhteistyötä yliopistojen välillä 

Uudistuksen lisäksi yliopistot kehittävät opetusyhteistyötä saksan, ranskan ja venäjän kielen tutkinto-ohjelmissa. Opetusyhteistyö toteutetaan ristiinopiskeluverkostojen kautta. Ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että opiskelija voi osallistua myös muiden yliopistojen opintojaksoille. Näin opiskelijoilla on entistä laajempi valinnaisten opintojen tarjonta ja erikoistumismahdollisuudet. 

Opetusyhteistyöhön osallistuvat kaikki yliopistot, joissa on mahdollista opiskella saksaa, ranskaa tai venäjää pää- tai sivuaineena: Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.   

SARAVE-hanke pilotoi ratkaisuja yhteiskunnan kaventuvaan kielivarantoon 

Koulutusuudistus ja ristiinopiskelu on valmisteltu yliopistojen yhteisessä SARAVE-hankkeessa, jolle Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kolmivuotisen harkinnanvaraisen valtionrahoituksen (2025–2028). 

SARAVE-hanketta Lähteenmäen kanssa johtavat Turun yliopiston ranskan kielen professori Marjut Johansson ja Helsingin yliopiston saksan kielen professori Leena Kolehmainen. He korostavat, että kielitaidon yksipuolistuminen on yhteiskunnallinen ongelma. 

Lisätietoja: 

• Marjut Johansson, ranskan kielen professori, Turun yliopisto (marjut.johansson@utu.fi) 

• Leena Kolehmainen, saksan kielen professori, Helsingin yliopisto (leena.kolehmainen@helsinki.fi) 

• Mika Lähteenmäki, venäjän kielen ja kulttuurin professori, dekaani, Jyväskylän yliopisto (mika.k.lahteenmaki@jyu.fi)