Niillas Holmbergin runokokoelma Naarattu on Runeberg-palkinnon ehdokkaana
Utsjoella asuva palkittu saamelainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko sekä pohjoissaamelaisen joikuperinteen taitaja Niillas Holmberg on runokokoelmallaan Naarattu (Gummerus) Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Väkevätunnelmaisessa runokokoelmassa muinainen maailmankuva ja uusi aika kohtaavat, tieto siirtyy sukupolvien ketjussa ja lohen nousua jokeen odotetaan.

Runeberg-palkintoehdokkaista päättänyt esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna kirjailija Essi Kummu, kirjallisuustoimittaja, kriitikko Maaria Ylikangas ja kriitikko, kirjallisuustieteilijä Daniel Wickström Grönroos, perustelee ehdokkuutta seuraavasti:
”Niillas Holmbergin runous ammentaa tietoa muinaisesta saamelaisesta maailmankuvasta. Runominä asuu jokivarren läheisyydessä ja tietää, että myös majavalta voi pyytää neuvoa. Teoksen maailmassa ihminen kuuluu kaikelle, minkä kanssa elää yhdessä. Runoissa veden ääni on läsnä ja keskustelut joen kanssa ovat jatkuneet sata ja sata polvea.
Oli lukijan suhde saamelaiseen kulttuuriin ja maailmaan millainen tahansa, on Naarattua lukiessa mahdollista kurottaa kokemukseen ja kuvastoihin ajan ohi. Teoksen posthumanistinen eetos houkuttaa antautumaan ihmisen, paikan ja eläinten vuoropuhelulle. Luonto saa inhimillisiä ominaisuuksia, tunteita ja kykyjä ja kuolleetkin osallistuvat elonkiertoon. Edesmenneiden havainnot ja ajatukset ovat yhä läsnä.
Holmbergin kieli on vähäeleistä ja toteavaa. Runoilija luottaa omaan ääneensä, jossa kaikuu ylisukupolvinen tieto. Kokoelma ei kalastele tunteita tai pyri tyyliteltyihin vaikutelmiin. Tätä teosta lukiessa tuntuu siltä kuin se olisi ollut aina olemassa.”
Runeberg-kirjallisuuspalkinnon voittaja julkistetaan Porvoossa Runebergin päivänä 5.2.2026. Palkinnon jakavat sanomalehti Uusimaa, Porvoon kaupunki, Suomen kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands svenska författareförening. Voittajan valitsee kymmenen ehdokkaan joukosta kolmihenkinen palkintoraati, johon kuuluvat kirjailija Johanna Venho, kirjallisuustoimittaja, kriitikko Mikko Lamberg ja kulttuuritoimittaja, kriitikko Rakel Similä.
Niillas Holmberg (s. 1990) on ollut kolmesti ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi ja saanut Kirsi Kunnas -runopalkinnon (2020) sekä Eino Leinon palkinnon (2023). Hänen esikoisromaaninsa Halla Helle (2021) oli Runeberg-palkintoehdokkaana. Holmberg vihittiin taiteen kunniatohtoriksi vuonna 2024.
Niillas Holmberg: Naarattu
70 sivua
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eeva HerrainsiltaViestintäpäällikkö
Puh:040 5146 360eeva.herrainsilta@gummerus.fiKuvat
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
Kuunnelluimpien tietokirjojen joukkoon noussut Tiikeri – Erityisen tytön tarina (Gummerus) ilmestyy painettuna kirjana 3.1.2026 – Kirja lähetetään kansanedustajille8.12.2025 10:18:11 EET | Tiedote
Syksyllä kuunnelluimpien tietokirjojen joukkoon noussut Tiikeri – Erityisen tytön tarina (Gummerus) lähetetään tulevan eduskunnan kevätistuntokauden alussa 100 kansanedustajalle. Lähetyksen halusi toteuttaa poliittinen taustavaikuttaja. Lukuaikapalvelu Storytelissa kuuntelijoiden suosikiksi noussut, Janiina Lammin omakohtainen tositarina kertoo erityislapsen selviytymisestä tavallisten maailmassa ja äidin yrityksistä hankkia apua. Tiikeri ilmestyy painettuna kirjana 3.1.2026.
Paavo Teittisen Pitkä vuoro saa tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon27.11.2025 20:30:00 EET | Tiedote
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2025 on valittu kirjailija-toimittaja Paavo Teittinen teoksestaan Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus). Helsingin Sanomissa työskentelevän, palkitun tutkivan journalistin teos on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta ja kertoo, kuinka ulkomailta Suomeen saapuneet ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä muun muassa ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Palkinnon saajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.
Millaista on olla hiv-positiivinen äiti Suomessa? – Kansainvälistä aids-päivää vietetään 1.12.11.11.2025 13:14:00 EET | Tiedote
Kirjailija-toimittaja Mirkka Torikan Positiivinen – Minä ja hiv (Gummerus) kertoo Mervi Pakan elämästä yhtenä noin 3700 suomalaisesta hiv-positiivisesta. Teos päivittää tietoa hi-viruksesta, kuvaa sairastuneiden kohtaamaa syrjintää ja purkaa tautiin liittyvää stigmaa. Ennen tätä kirjaa yksikään suomalainen nainen, äiti, ei ole kertonut omalla nimellään hiv-tartunnastaan tässä mittakaavassa.
Anna-Liisa Ahokummulle Kalle Päätalo -palkinto11.11.2025 08:13:44 EET | Tiedote
Taivalkoskelta kotoisin oleva kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu saa Kalle Päätalo -palkinnon romaanistaan Kosminen tanssija (Gummerus). Taitavan prosaistin syvästi koskettava romaani herättää pohtimaan sosiaalisen historiamme kipupisteitä. Palkinnolla halutaan Päätalon (11.11.1919–20.11.2000) toiveen mukaisesti tukea poikkeuksellisen lahjakasta nuorta kirjailijaa.
Riko Saatsin Yönistujat on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana6.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsi ammentaa Yönistujat-romaaniinsa (Gummerus) oman sukunsa kohtaloista. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


