Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.

Haapa (Populus tremula) on tärkeä avainlaji. Vain pari prosenttia Suomen metsien puista on haapoja, ja varsinaiset haavikot ovat sitäkin harvinaisempia. Silti haapapuilla elää yli tuhat eliölajia: nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, sieniä ja sammalia. Haapojen nopeasti hajoava karike tehostaa ravinteiden kiertoa metsissä, ja useat lajit viihtyvät vain haavan ryhmyisellä ja emäksisellä kuorella.
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Samuli Junttilan ryhmän tutkimus esittelee menetelmän, jolla luonnon monimuotoisuutta tukevat ja ilmentävät haapapuut voidaan ensi kertaa luotettavasti tunnistaa muiden puiden joukosta käyttäen avointa ilmakuva-aineistoa. Aiemmin laajamittainen ja tarkka haapojen esiintymisen kartoittaminen on ollut kallista ja työlästä.
– Tutkimuksemme tarjoaa ajantasaisen, skaalattavan, edullisen ja luotettavan menetelmän metsien monimuotoisuuden seuraamiseen, Junttila sanoo.
Junttilan johtama Global Ecosystem Health Observatory -tutkimusryhmä pyrkii kehittämään uusia menetelmiä, joilla saadaan tarkkaa tietoa metsäluonnosta ja sen ekologiasta yhdistämällä kaukokartoitusmenetelmiä teköälyteknologiaan. Junttilan ryhmässä luodut menetelmät ovat aiemmin auttaneet esimerkiksi kirjanpainajatuhojen ja puiden kuolleisuuden seurannassa.
Lokakuussa 2025 julkaistun tutkimusartikkelin pääkirjoittaja on väitöskirjatutkija Anwarul Chowdhury Itä-Suomen yliopistosta. Hän on hyvin tyytyväinen tutkimuksessa luodun neuroverkkomallin tarkkuuteen.
– Tämä tutkimus osoittaa, kuinka menetelmillämme voidaan tuottaa luotettavaa dataa koko Suomen metsien tasolla metsänhoidon ja -suojelun käytännön tarpeisiin,Chowdhury sanoo.
Tutkijoiden kehittämä malli osoittautui toimivaksi kaikkina vuodenaikoina, sillä se havaitsi luotettavasti haapapuut niin lehdessä kuin lehdettöminäkin. Malli tunnisti oikein suuret haapapuut todennäköisemmin kuin pienet – varttuneet, kookkaat puut tunnistettiin keskimäärin 71 prosentin todennäköisyydellä ja lehdettömänä aikana vieläkin paremmin. Tämä tieto on tärkeätä, koska suuret, vanhat haapapuut ovat biodiversiteetille erityisen merkittäviä.
Tulevaisuudessa tutkijaryhmä haluaisi parantaa myös nuorten haapojen tunnistustarkkuutta.
”Jatkossa ilmakuviin voitaisiin yhdistää avointa laserkeilausdataa, jotta malli tunnistaisi nuoretkin haapapuut paremmin”, Chowdhury pohtii.
Kuolleillakin puilla on väliä monimuotoisuudelle
Marraskuussa julkaistiin myös Junttilan tutkimusryhmän tutkijoiden Anis Rahmanin, Einari Heinaron ja Mete Ahishalin tutkimus, jossa kehitettiin aiempaa tarkempaa menetelmää pystyynkuolleiden puiden tunnistamiseksi ilmakuvista.
Kuolleet puut ovat niin ikään monimuotoisuudelle tärkeitä: useat erikoistuneet ja uhanalaisetkin lajit ovat niistä riippuvaisia. Kuolleiden puiden tunnistaminen ilmakuvista on kuitenkin haastavaa, etenkin tuuhean latvuskerroksen alta. Ryhmän tutkimus yhdisti koneoppimisalgoritmeja ja monimutkaisia mukautuvia suodattimia, jotta kuolleiden puiden kartoittamisesta saataisiin parempia tuloksia kuin yleiskäyttöön tarkoitetuilla metsien kaukokartoitusmalleilla.
– Haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden indikaattoreita. Niiden kartoittaminen automaattisesti laajoista avoimista aineistoista on iso askel metsäluonnon monimuotoisuuden seurannassa, Junttila summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli JunttilaApulaisprofessori
Puh:040 715 3477samuli.junttila@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Nuorena saatu endometrioosidiagnoosi vaikuttaa elämään monin tavoin8.12.2025 08:59:22 EET | Tiedote
Nuorena saatu endometrioosidiagnoosi on yhteydessä suurempaan sairastavuuteen sekä koulutuksellisiin ja ammatillisiin haasteisiin. Aikaisella hoidolla voitaisiin helpottaa sairaustaakkaa.
Embargo 3.12. kello 18. Saharan eteläpuolinen Afrikka on menettänyt liki neljänneksen biodiversiteetistään3.12.2025 18:00:00 EET | Tiedote
Viljelysmaan kasvu, metsästys ja maatalous suurimpia ovat luontokadon syitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti 80 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on edelleen suojelualueiden ulkopuolella.
EMBARGO 3.12. klo 9.00: Oppivelvollisuusiän nosto vähensi koulutuksen keskeyttämistä1.12.2025 14:59:15 EET | Tiedote
Oppivelvollisuusiän korottaminen vähensi alaikäisenä koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kolmanneksella. Toiselta asteelta valmistuneiden osuus kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa aikaisempiin ikäluokkiin.
Maahanmuuttotaustaiset perheet tarvitsevat parempaa tukea varhaiskasvatuksessa1.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimus paljastaa, että perheiden moninaisuutta ei vielä tunnisteta riittävästi varhaiskasvatuksessa. Tämä saattaa heikentää maahanmuuttotaustaisten perheiden kiinnittymistä yhteiskuntaan ja voi heijastua lasten myöhempään koulumenestykseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme