Kela/FPA

Näin paljon Kela maksoi etuuksia asukasta kohden eri kuntiin vuonna 2024 – Kelan tilastollinen vuosikirja kokoaa tiedot sosiaaliturvasta viime vuonna

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi)

Suhteellisesti eniten etuuksia maksettiin vuonna 2024 Rautavaaran ja vähiten Inkoon asukkaille. Tiedot perustuvat juuri julkaistuun Kelan tilastolliseen vuosikirjaan 2024.

Vuonna 2024 Kela maksoi koko väestön tasolla etuuksia keskimäärin noin 2 830 euroa henkilöä kohden.

Etuuksien määrissä kunnittain oli edelleen suuria eroja. Suurimmat etuussummat asukasta kohden maksettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun taas Etelä-Suomessa ja länsirannikolla etuussummat olivat keskimäärin pienempiä.

Inkoon asukkaat saivat vähiten etuuksia, keskimäärin 1 967 euroa henkilöä kohden, kun taas Rautavaaralla etuuksia maksettiin 4 085 euroa per asukas vuonna 2024.

Kuvion%20otsikko%3A%20Kela%20maksoi%20suhteellisesti%20eniten%20etuuksia%20Rautavaaran%20ja%20v%E4hiten%20Inkoon%20asukkaille%20vuonna%202024.%20Kuvio%20n%E4ytt%E4%E4%20Kelan%20etuudet%20asukasta%20kohti%20kunnittain%20vuonna%202024.

Kelan etuuksien euromäärä asukasta kohden kasvoi useimmissa kunnissa hieman edellisvuodesta, mikä heijastaa muun muassa elinkustannusten ja työttömyysetuuksien kehitystä.

Tiedot Kelan maksamista etuuksista löytyvät juuri ilmestyneestä Kelan tilastollisesta vuosikirjasta 2024. Vuosikirjassa on kattavat tiedot Kelan etuuksista sekä roolista Suomen sosiaaliturvassa. Tilastotietojen ohella siinä esitellään etuuksien saamisen edellytykset. Liitteissä selostetaan etuuksiin vuosien varrella tehtyjä muutoksia.

Sosiaaliturvatilastojen lisäksi vuosikirja tarjoaa tilastoja Kelan taloudesta, hallinnosta ja etuuksien käsittelystä. Lisäksi kirjan liitteissä kuvataan etuusmuutosten historia. Kirja julkaistaan erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Nyt julkaistu kirja on 60. vuosikirja. Sarjan ensimmäinen julkaisu oli Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1965.

Kelan tehtävä on laajentunut vuosikymmenten varrella

Kansaneläkelaitos eli Kela perustettiin 16.12.1937. Ensimmäisten vuosikymmenten ajan se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos, joka huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta. Sittemmin Kelan toiminta on laajentunut paljon, ja Kelan maksamien etuuksien määrä on kasvanut yhdestä kymmeniin.

Tällä hetkellä Kelan suurin menoerä on sairausvakuutus. Sairausvakuutus on 2000-luvulla kasvanut kansaneläkevakuutusta suuremmaksi.

Kuvion%20otsikko%3A%20Sairausvakuutus%20on%20Kelan%20suurin%20menoer%E4.%20Kuvio%20n%E4ytt%E4%E4%20Kelan%20menot%201945-2024.

Lue lisää

Kelan tilastollinen vuosikirja 2024

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Liitteet

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Pappors självständiga familjeledigheter 1,5 månader längre efter reformen – betydande regionala skillnader10.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande

Familjeledighetsreformen har ökat pappornas självständiga användning av föräldraledigheter. Före reformen tog 57 procent av papporna ut föräldraledighet vid en annan tidpunkt än mamman. Bland papporna till barn födda månaderna strax efter reformen var andelen 73 procent. Före reformen tog papporna i genomsnitt ut 39 dagar utan att mamman samtidigt var ledig, medan motsvarande antal efter reformen var 79 dagar – alltså mer än dubbelt så många.

Isät pitäneet puolitoista kuukautta pidempiä itsenäisiä perhevapaita uudistuksen jälkeen – alueelliset erot merkittäviä10.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Perhevapaauudistus lisäsi isien itsenäistä vanhempainvapaiden käyttöä. Ennen uudistusta 57 prosenttia isistä käytti vanhempainvapaita eri aikaan kuin äiti, uudistuksen jälkeisiä kuukausina syntyneiden lasten isistä 73 prosenttia. Isät käyttivät ennen uudistusta keskimäärin 39 päivää eri aikaan kuin äidit, uudistuksen jälkeen 79 päivää eli yli kaksinkertaisen määrän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye