Andersson ja Wickström: Tärkeitä panostuksia Suomen ruotsinkielisille alueille vuoden 2026 budjetissa

Andersson ja Wickström iloitsevat siitä, että osa tämän vuoden määrärahoista suuntautuu eri ruotsinkielisille kulttuurijärjestöille Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla. He painottavat, että elinvoimainen ja monipuolinen kulttuuritoiminta on koko ruotsinkielisen Suomen kannalta tärkeää. Määrärahoja käytetään sekä välttämättömiin korjauksiin ja parannuksiin että yhdistysten toiminnan kehittämiseen. Närpiön teatteri saa 180 000 euroa, Åbo Svenska Teater 150 000 euroa, Skärgårdsteatern rf 20 000 euroa ja Kamratförbundet för Kuggomskolan rf.lle 50 000 euroa puurakentamisen koulutusta sekä puuveneperinteen ja -kulttuurin ylläpitämistä varten. Lisäksi pienempiä avustuksia myönnetään useille muille ruotsinkielisille kulttuuritoimijoille, kuten Teater Rampfeber Vantaalla, Västnyländska ungdomsringen, joka vastaa Raseborgin kesäteatterista ja TryckeriTeaterista sekä Lovisa Konst och Kultur rf.lle, muutamia mainitaksemme. 

– On erittäin ilahduttavaa, että onnistuimme neuvotteluissa suuntaamaan määrärahoja useille ruotsinkielisille kulttuuriyhdistyksille, jotka tarjoavat toimintaa kaikille ikäryhmille ja vahvistavat kulttuurielämää eri puolilla ruotsinkielistä Suomea.

Kulttuuritoimijoiden lisäksi Ruotsalainen eduskuntaryhmä ohjaa 100 000 euroa Music Finland ry:lle musiikkiviennin edistämiseen sekä 70 000 euroa Artists at Risk -toiminnan tukemiseen.

– On erittäin ilahduttavaa, että neuvotteluissa onnistuimme suuntaamaan määrärahoja, jotka tarjoavat toimintaa kaikenikäisille ja vahvistavat kulttuurielämää eri puolella Suomea. Lisäksi vahvistamme liikenneturvallisuutta monella alueella useiden hankkeiden kautta, toteaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.

Wickström puolestaan iloitsee siitä, että nuoriso- ja koulutussektorille on tänä vuonna saatu turvattua tärkeää rahoitusta.

– On erittäin hyvä, että neuvotteluissa onnistuimme varmistamaan tukea monille nuoriso- ja koulutussektorin toimijoille. Erityisen tärkeänä pidän 25 000 euron määrärahaa selvitykseen, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia ja tarpeita tarjota ruotsinkielistä korkeakoulutusta Länsi-Uudenmaan alueella. Alue kasvaa ja uusia investointeja on tulossa, joten tämä on merkittävä avaus. On myös todella ilahduttavaa, että esimerkiksi Åbolands brandkårsförbund ry saa rahoitusta saariston nuorisotoiminnan vahvistamiseen ja SLF ruotsinkielisen 4H-toiminnan tukemiseen. Nämä toimijat tekevät tärkeää työtä ruotsinkielisen koulutuksen ja kasvatuksen eteen. On hienoa, että myös Raaseporin sairaalan palvelutarpeiden kartoittamiseen myönnetään määräraha, Wickström toteaa.

Andersson ja Wickström korostavat myös, että merkittäviä määrärahoja suunnataan Pakolaisneuvonta ry:lle, Regnbågsalliansen rf.lle, Rasmus ry:lle, Rikosuhripäivystys RIKU:lle ja Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård USM ry:lle.  Rasmus ry saa 60 000 euroa antirasistisen työn ja nuorisotoiminnan jatkamiseen. Pakolaisneuvonta ry:lle myönnetään 50 000 euroa toiminnan kehittämiseen sekä juridisen neuvonnan ja asiantuntijatyön turvaamiseen. USM ry saa 50 000 euroa toiminnan kehittämiseen tukeakseen koko maan ruotsinkielisiä vankeja heidän palatessaan yhteiskuntaan.

– Nämä järjestöt tekevät erinomaista työtä, ja määrärahojen avulla ne voivat kehittää ja vahvistaa toimintaansa. Niiden tukeminen on ollut meille tärkeä prioriteetti, Andersson ja Wickström sanovat.

Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistys saa 50 000 euroa ruotsinkielisen KBT-psykoterapeuttien käsikirjan laatimista varten. Kyseessä on ensimmäinen ruotsiksi tehty käsikirja Suomessa, ja se toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin psykoterapeuttiopiskelijoiden kanssa.

Myös tänä vuonna on kiinnitetty erityistä huomiota kotimaisen elintarviketuotannon ja kotimaisten elintarviketuottajien rahoituksen turvaamiseen. Kalatalouden keskusliitto saa 70 000 euroa, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf 50 000 euroa, Suomen Ammattikalastajaliitto 80 000 euroa ja Kuluttajaliitto 50 000 euroa.

Andersson ja Wickström ovat tyytyväisiä siihen, että merkittäviä summia suunnataan jälleen myös liikenne- ja infrastruktuurihankkeisiin ruotsinkielisillä alueilla.

– Olemme jälleen pyrkineet turvaamaan rahoituksen eri liikennehankkeille ympäri ruotsinkielisiä alueita. On erittäin positiivista, että neuvotteluissa onnistuimme ohjaamaan huomattavia summia muun muassa Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen tiehankkeisiin. Infrastruktuuri on alueidemme elinvoiman kannalta ratkaisevaa, ja se, että teiden ja muun liikenneinfrastruktuurin parannustyöt nyt käynnistyvät, on erittäin tervetullutta, toteavat Andersson ja Wickström.