Johannes Yrttiaho: Hallituksen on puututtava Googlen datakeskustyömaan väärinkäytöksiin yritystukien räätälöinnin sijaan

– Esitys olisi lisännyt sähköveron tuottoa valtiolle 47 miljoonaa euroa vuonna 2026, Yrttiaho sanoo.

Datakeskusten sähköverotuki päätettiin viimein poistaa, keväästä asti jatkuneen jahkailun jälkeen. Se poistuu kuitenkin vasta vuoden 2026 heinäkuussa, eli datakeskusjätit saavat nauttia ensi vuonna vielä 23 miljoonan euron veroedusta.

– Lisäksi hallitus on luvannut tukea näitä Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä kymmenien miljoonien uudella yritystuella. Hallituksen bluffi on härskiä, sanoo Yrttiaho.

Hallitus lupasi jo viime keväänä poistaa datakeskusten sähköverohuojennuksen kokonaan, mutta veti myöhemmin esityksen takaisin. Syynä oli datakeskusjätti Googlen lobbaus. Lopulta hallitus lupasi hyvittää kiristyvän verotuksen datakeskuksille uudella, yhtä anteliaalla yritystuella. Tukimallin valmistelu hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viime perjantaina.

Yrttiahon mukaan verotuelle tai sen korvaavalle yritystuelle ei ole minkäänlaisia perusteita.

– Kasvava kiinnostus datakeskusinvestointeihin selittyy Suomen edullisesta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Kilpailukykyä riittää ilman tukiakin, jos datakeskuksia tänne halutaan. Niillä on kuitenkin myös merkittävät varjopuolensa, Yrttiaho huomauttaa.

Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Jos kaikki nyt suunnitellut hankkeet toteutuvat, tarkoittaa se noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa.

Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila on väläyttänyt, että datakeskustoiminnasta aiheutuva jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla.

– Selvää on, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkölaskut kasvavat, kun datakeskushankkeiden toteutuminen pakottaisi sähköverkon ja -tuotannon investointeihin. Yrttiaho sanoo.

Toisin kuin väitetään, konesalit eivät juuri työllistä. Ala on sähköintensiivinen ja pääomavaltainen.

– Työpanoksen osuus on pieni ja se liittyy lähinnä rakentamisvaiheeseen. Ongelmana on kuitenkin rakennusalalla yleinen ulkomaisen halpatyövoiman riisto, Yrttiaho sanoo.

Googlen datakeskuksen laajennustyömaalla Haminassa paljastui tiistaina räikeä hyväksikäyttökokonaisuus. Helsingin Sanomien tietojen (9.12.) mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on käyttänyt halpatyövoimaa mm. Turun telkalla.

Yrttiaho huomauttaa, että verotuen jatkuminen heinäkuulle ja uuden yritystuen valmistelu näyttävät olevan juuri Googlen lobbauksen tulosta.

– Tällaisia hankkeita ei ole syytä yhteiskunnan tukea. Valvontaa ja sääntelyä tulisi kiristää, ja huolehtia työlainsäädännön ja työehtojen toteutumisesta myös datakeskustyömailla. Kertoo hallituksen politiikasta kaiken, kun se ei puutu selviin vääryyksiin, mutta räätälöi alalle kalliita tukia, Yrttiaho toteaa.

---
Johannes Yrttiahon puhe 9.12.2025

Puhemies! Hallitus on nyt esittänyt — viime keväästä asti jatkuneen jahkailun ja hidastelun jälkeen — että datakeskusten sähköverotuki poistetaan. Se poistuu kuitenkin vasta heinäkuussa 26, eli ensi vuonna datakeskusjätit saavat nauttia vielä 23 miljoonan veroedusta. Heinäkuun jälkeenkin hallitus on luvannut tukea näitä Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä kymmenien miljoonien uudella yritystuella. Tämä ei ole hyväksyttävää. Edustaja Sarkkisen valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa 3 esitetään, että vero poistetaan jo 1.1. alkaen eikä uusia yritystukia datakeskuksille valmistella. Tein vastaavan lakialoitteen aiemmin syksyllä, kun tästä hallituksen esityksestä ei vielä ollut tietoa. 

Puhemies! Eräs väite, joka datakeskusten puolesta usein esitetään, kuuluu, että datakeskukset työllistävät merkittävästi ja siksi niitä tulisi yhteiskunnan varoista myös tukea. Tosiasiassa konesalitoiminta on sähköintensiivistä ja pääomavaltaista. Työpanoksen osuus on pieni. Siten konesalitoiminnan vaikutukset sijaintimaan työllisyyteen ja niiden koko käyttöajaltaan tuottama nettoarvonlisäys sijaintimaahan ovat pieniä suhteessa investointien arvoon. 

Konesali-investoinnit voivat syrjäyttää muun sähköintensiivisen ja mahdollisesti korkeamman nettoarvonlisän yritystoiminnan kannattavuutta ja sijoittumista Suomeen, jos konesali-investoinnit edellyttävät esimerkiksi sähkön tuotannon ja siirron kapasiteetin lisärakentamista ja siirtomaksujen nousua tai johtavat muuten sähkön keskihinnan nousuun Suomessa. Tämä riski on todellinen. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Viime vuonna 15 konesalin sähkönkulutus oli yhteensä noin 1,3 terawattituntia, mikä vastaa noin 1,6:ta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 konesalihanketta. Jos suunnitellut datakeskushankkeet toteutuvat, tarkoittaa se sähkönkulutuksena 17,5:tä terawattituntia eli noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. 

Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila toteaa raportissa, että datakeskustoiminnasta aiheutuva jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla. Selvää on, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkön kustannukset kasvavat datakeskustoiminnan laajentuessa. Suorimmin se näkyy sähkölaskussa, mutta myös lisäinvestoinnit sähköntuotantoon ja sähkönsiirtoon maksavat lopulta kuluttaja ja veronmaksaja. Kun yritystukia datakeskuksille jaetaan jatkossakin, maksaa suomalainen veronmaksaja tietenkin nekin. 

Datakeskusten investointikustannuksista merkittävä osa ei lisää kotimaista kysyntää, sillä esimerkiksi konesalilaitteistot, jotka muodostavat suurimman osan investoinnin arvosta, tulevat suurelta osin ulkomailta. Siltä osin kuin investoinnit lisäävät kotimaista kysyntää erityisesti rakentamisen toimialalla, niiden lyhyen aikavälin vaikutukset riippuvat rakennusalan suhdannetilanteesta. Jos rakennusala toimii vajaakäytöllä, investoinneilla voi olla suhdannetilaa parantava vaikutus. Jos taas rakennusalan tuotantokapasiteetti on normaalissa käytössä, konesali-investointi voi syrjäyttää muita rakennusinvestointeja, jolloin vaikutukset suhdannetilanteeseen ovat vähäiset. 

Rakennusalalla huomioon on otettava myös ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden laajamittainen riisto halpatyövoimana. Se on tosiasia, eivätkä datakeskustyömaat ole ilmiölle mitenkään immuuneja, päinvastoin. Googlen datakeskuksen laajennustyömaalta Haminasta paljastui tänään tiistaina räikeä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttökokonaisuus. Asiasta kertoi ainakin Helsingin Sanomat. Rakennusliiton tietojen mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on käyttänyt halpatyövoimaa muun muassa Turun telakalla. Valvonta ja julkisuus paljastavat näistä tapauksista vain jäävuoren huipun, se on hyvä aina muistaa. 

Mutta tällaista toimintaa siis hallitus on tukenut ja tukee heinäkuuhun saakka sähköverohuojennuksella ja sen jälkeen uudella, suuruudeltaan suunnilleen yhtä anteliaalla yritystuella. Me tietenkin vastustamme tällaista politiikkaa. Peruskysymys on se, katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä, kuten Googlea ja Microsoftia, tällaisilla yhteiskunnan tuilla samalla, kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta. 

Puhemies! Datakeskukset tulee panna verolle heti 1.1. alkaen ja lopettaa eduskunnan päätöksellä hallituksen viime perjantaina käynnistämä valmistelu uudesta yritystuesta. 

Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää vastalauseen 3 mukaista muutosehdotusta. Kiitos.