Koneen Säätiöltä ennätyksellinen rahoitus tieteelle ja taiteelle: 389 hanketta ja 52 miljoonaa euroa

Koneen Säätiön hallitus myönsi säätiön yleisessä haussa rahoitusta 389 hankkeelle, joista 167 on tiedehankkeita, 167 taidehankkeita ja 55 tiedettä ja taidetta yhdistävää hanketta. Lisäksi rahoitusta sai 19 hanketta erillisessä Metsän puolella -haussa.  

Vuosittain syyskuussa järjestettävässä yleisessä haussa voi hakea rahoitusta akateemiseen tieteelliseen ja ammatilliseen taiteelliseen työskentelyyn. Säätiö tukee humanistista, yhteiskuntatieteellistä, taiteellista ja ympäristöntutkimusta sekä kaikilla taiteen aloilla työskentelyä.  

Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite rahoittaa metsän parissa työskenteleviä tutkijoita, taiteilijoita, journalisteja ja aktivisteja. Metsän puolella -rahoitusta voi hakea kahdesti vuodessa. 

Ennätysmäärä hakemuksia ja idearikkaita hankesuunnitelmia

Tänä vuonna yleiseen hakuun lähetettiin ennätykselliset 7 642 hakemusta ja syksyn Metsän puolella -hakuun 643 hakemusta. Hakemuksia arvioivat säätiön vertaisarvioijiksi kutsumat tieteen ja taiteen ammattilaiset. 

”Olen vuosikymmenien ajan saanut seurata säätiölle saapuvia apurahahakemuksia ja yhä olen vaikuttunut siitä, miten rikas ja monipuolinen suomalaisen tieteen ja taiteen kenttä on. Juuri nyt on hienoa nähdä, miten tutkijat ja taiteilijat jatkavat tärkeää työtään vaientamisyrityksistä viis veisaten”, Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen sanoo.   

"Maailma, jossa elämme, on uhkakuvien galleria. Tätä taustaa vasten hankesuunnitelmien sisältämä ideoiden ilotulitus palauttaa uskoni tulevaisuuteen; maailmassahan on vielä paljon hyvää jäljellä. Uusiin hankkeisiin on taas ollut suuri ilo tutustua", kertoo säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla. 

Rahoituksen määrä jatkaa kasvuaan

Koneen Säätiön myöntämä rahoitus tieteelle ja taiteelle on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 yleisessä haussa myönnettiin rahoitusta 366 hankkeelle 48,9 miljoonalla eurolla. Sekä rahoitettujen hankkeiden että myönnetyn rahoituksen määrä on siis noussut tänä vuonna. 

"Pelkästään säätiön yleisissä hauissa on vapaalle tieteelliselle ja taiteelliselle työlle 2020-luvulla myönnetty noin 265 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä panostus koko suomalaisen kulttuurin kannalta", sanoo Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen.  

Poimintoja rahoitetuista hankkeista

Dosentti Soila Lemmetyn johtamassa hankkeessa tutkitaan, miten eettiset kysymykset näkyvät poliisien arjessa ja koulutuksessa (470 800 €). Poliisin työssä eettisyyden merkitys korostuu, sillä poliisilla on laillinen valta rajoittaa kansalaisten vapautta ja tehdä itsenäisiä päätöksiä osana työarkea. Samalla poliisi pyrkii rakentamaan luottamusta eri väestöryhmien kanssa. Näkökulmia eettisyyteen saadaan poliiseilta, poliisiksi opiskelevilta sekä poliisin sidosryhmiltä mm. haastattelujen ja kenttäpäiväkirjojen muodossa. 

Tutkimuspäällikkö Marko Kanasen työryhmän hankkeessa perehdytään urheilun rooliin nuorten miesten väkivaltaisten alakulttuurien viimeaikaisessa nousussa (350 300 €). Jalkapallossa väkivaltaiset kannattajaryhmät järjestävät ennalta sovittuja joukkotappeluita ympäri Suomea, ja äärioikeiston verkostoissa kamppailu-urheilusta on tullut keino rekrytoida nuoria mukaan toimintaan. Hankkeessa tutkitaan, kuinka nämä ryhmät sitouttavat nuoria miehiä urheilun, maskuliinisen ja väkivaltaisen estetiikan sekä yhteisen tekemisen kautta. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä urheilu- ja seuratoimijoiden kanssa väkivallan ehkäisemiseksi. 

Jumppatytöt-hanke jatkaa keskustelua lasten urheiluun liittyvistä epäkohdista ja aikuisten vallankäytöstä (114 600 €). Hanke on jatkoa samannimiselle teatteriesitykselle, jolle myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto kesäkuussa 2025. Tutkimusta, tekoja ja taidetta yhdistävään työryhmään kuuluvat filosofian tohtori Sinikka Selin sekä teatterintekijät Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki. Hankkeen tuloksena syntyy mm. TAHTO-urheilumuseoon näyttely, joka tuo esiin tavallisten tyttöjen kokemuksia joukkuevoimistelusta. 

Filosofian tohtori Tuomo Alhojärven johtama työryhmä (449 700 €) tutkii tieteen ja taiteen keinoin, miten ilmastosiirtolaisuutta Suomessa ennakoidaan ja miten siihen voidaan varautua. Ilmastonmuutoksen on ennakoitu voimistavan siirtolaisuutta sekä alueellisesti että globaalisti. Uhkakuvia muuttoliikkeistä on käytetty muun muassa rodullistavan pelon lietsomiseen, turvallistamisen ja rakenteellisen väkivallan perustelemiseen ja valtiokeskeisen hallinnan oikeuttamiseen. Konkreettiset suunnitelmat oikeudenmukaisesta varautumisesta ilmastosiirtolaisuuden kasvuun kuitenkin puuttuvat. Hankkeessa toteutetaan mm. työpajoja, joissa etsitään erilaisten ihmisryhmien kanssa suomalaisten kaupunkien konkreettisia kykyjä ja kapasiteetteja muuttoliikkeiden vastaanottamiseen ja monimuotoisen ihmiselon kannatteluun. 

Dosentti Tutku Aykanat johtaa työryhmää, joka tutkii kyttyrälohen ja atlantinlohen voimasuhteita Tenojoella (462 200 €). Tutkimus selvittää vieraslajina leviävän kyttyrälohen vaikutuksia arktiseen ekosysteemiin ja syitä sen nopealle invaasiolle. Atlantinlohi on arktisille yhteisöille tärkeä kala, ja sen kannan jyrkkä taantuminen heikentää ruokaturvaa, taloutta ja alkuperäiskansojen kulttuuria. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, miten geneettiset muutokset vaikuttavat kyttyrälohen leviämiseen ja miten atlantinlohen vaellusreitit ja levinneisyys muuttuvat lajien rinnakkaiselon myötä. Uusi tieto voi auttaa suojelemaan hupenevia atlantinlohikantoja. 

Kuvataiteen tohtori, kuvataiteilija, tutkija Johanna Lecklinin hankkeessa kehitetään ikääntyvien kuvataiteilijoiden tuotannon säilyttämistä, luettelointia, tutkimusta, konservointia ja esiintuomista (45 600 €). Taiteilijan kuollessa myös hänen teoksensa monesti tuhoutuvat tai häviävät. Taiteen kuolinsiivous -hankkeessa tuodaan esiin ja tallennetaan institutionaalisen kartoituksen ulkopuolelle jääneiden tai jättäytyneiden kuvataiteentekijöiden tuotantoa ja tietotaitoa. Säilytettävien teosten valintaa, katalogisointia ja dokumentointia työstetään hankkeessa yhdessä taiteilijoiden kanssa. Hanke tekee uraauurtavaa työtä valottaessaan ja arkistoidessaan katveessa olleiden kuvantekijöiden tuotantoa. 

Tutustu kaikkiin rahoitusta saaneisiin hankkeisiin Koneen Säätiön verkkosivuilla.