Kysely: Kunnan tiukka taloustilanne vähentää viestintäresursseja
11.12.2025 08:55:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa viestinnän resursseihin, käy ilmi Kuntaliiton kuntaviestintäkyselystä. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kuntien ja kaupunkien viestijöistä arvioi, että kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa viestintään ja markkinointiin.
Viestintäresurssien vähenemisestä kertoivat sekä pienet kunnat että suuret kaupungit. Osassa kuntia on jouduttu luopumaan ainoasta koko- tai osa-aikaisesta viestijästä tai lykkäämään viestijän rekrytointia.
Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti pitää kuntien viestintäresurssien heikentymistä huolestuttavana.
– Ammattimaisen ja laadukkaan viestinnän tärkeys korostuu, ei suinkaan vähene, nopeasti muuttuvassa ja monikanavaisessa maailmassa. Hyvin hoidettu viestintä rakentaa luottamusta, vahvistaa turvallisuutta ja tukee kunnan mainetta sekä vetovoimaa. Se ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi kunnan toimintakykyyn ja yhteisön hyvinvointiin, Kaukopuro-Klemetti toteaa.
Useat kuntaviestijät nostivat tärkeäksi kehittämiskohteeksi kriisi- ja poikkeusajan viestintään varautumisen.
– Erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa nopea, selkeä ja luotettava viestintä voi varmistaa ihmisten turvallisuuden.
Kolme vastannutta neljästä totesi, että vuoden 2025 alusta voimaan tullut TE-uudistus ei tuonut lisäresursseja kunnan viestintään. Noin joka neljännellä viestinnän resurssit lisääntyivät esimerkiksi silloin, kun työ- ja elinkeinotehtävien mukana kuntaan siirtyi myös viestinnän ammattilainen.
Kuntaviestintäkyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 196 kunnasta ja kaupungista. Suomessa on 308 kuntaa.
Kunnissa työskentelee useimmiten yksi viestinnän ammattilainen
Kyselyyn vastanneista kunnista 68 prosentilla on palkkalistoillaan viestinnän ammattilainen. Jos kunnassa on viestinnän ammattilainen, useimmiten hän työskentelee yksin. Henkilöresurssit vaihtelevat kuitenkin huomattavasti: isoissa kaupungeissa viestijöitä voi olla kymmeniä.
– Viestintätehtävissä työskentely kunnassa on hyvin monipuolista ja vaativaa. Asukas- ja päätösviestinnän, mediayhteistyön, sosiaalisen median, sisäisen viestinnän ja verkkopalveluiden lisäksi monet viestijät järjestävät tilaisuuksia, toteuttavat kampanjoita ja ovat mukana likimain kaikessa kunnan kehittämisessä, korostaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.
Suurin osa viestinnän ammattilaisista osallistuu kunnan johtoryhmän työskentelyyn tavalla tai toisella: joko johtoryhmän jäsenenä, läsnä- ja puheoikeudella tai kutsuttuna tarvittaessa.
– Viestintä on tärkeää nähdä osana kunnan johtamista ja kehittämistä. Likimain kaikki tekeminen kietoutuu viestintään.
Tekoälytyökalut ovat jo kuntien arkea
70 prosenttia kyselyyn vastanneista kaupungeista ja kunnista käyttää viestinnässään tekoälypohjaisia työkaluja. Vajaa puolet kunnista on laatinut linjaukset tai ohjeistukset tekoälyn käyttöön.
Tekoäly toimii viestijöiden apuvälineenä esimerkiksi viestinnän suunnittelussa ja tekstien laadinnassa. Osa kunnista käyttää tekoälyä käännösten tekemiseen.
Muutto- tai investointihoukuttimia on käytössä yli puolella kunnista, yli puolet on tehnyt ns. vaikuttajayhteistyötä
Yhteensä 64 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoittaa käyttävänsä vähintään yhtä muutto- tai investointihoukutinta. Verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen kuntien käytössä olevien muutto- tai investointihoukuttimien määrä on pysynyt noin ennallaan.
Useimmiten tarjolla on edullisia tontteja (66 %), vauvaraha tai vastaava (41 %) tai tervetuliaislahja (38 %).
Niin sanottua vaikuttajayhteistyötä on tehnyt noin puolet kunnista.
Kuntien viestinnällä on runsaasti yhteistyökumppaneita
Kunnat tekevät markkinointiyhteistyötä useimmiten järjestöjen, matkailuorganisaatioiden, hyvinvointialueiden sekä kunnan omistamien yrityksen kanssa. Ylipäätänsä kunnat tekevät viestinnässään ja markkinoinnissaan runsaasti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Taloustilanne näkyy painotuksissa: yritykset ovat nousseet merkittävimmäksi kunnan markkinoinnin kohderyhmäksi. Vastaajista peräti 84 % listaa yritysten kuuluvan kolmen tärkeimmän kohderyhmän joukkoon.
Kuntaliiton kuntien viestintäkyselyyn vastasi 196 kuntaa, vastausprosentti oli 64 %. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2025.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, viestinnän kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158
Hanna Kaukopuro-Klemetti, viestintäpäällikkö, Kuntaliitto, 050 597 4918
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme