Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva – toimintaympäristössä edelleen useita epävarmuustekijöitä
Odotuksista huolimatta Suomen talous ei ole piristynyt, vaikka muun muassa elinkeinoelämän luottamus on jatkanut nousuaan. Talouden apatian lisäksi finanssisektorin toimintaympäristöä uhkaavat julkisen talouden heikko tila, geopoliittiset riskit sekä arvopaperihintojen kestävyyteen liittyvät huolet. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi kuitenkin kolmannelle vuosineljänneksellä vahvana, vaikka korkokatteen lasku heikensi tulosta. Myös työeläke- sekä vakuutussektorit pysyivät vakavaraisina sijoitustuottojen kohentuessa, kun markkinatunnelmat ovat riskeistä huolimatta pysyneet voittopuolisesti myönteisinä.
Suomen talous vajosi taantumaan kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä, vaikka elinkeinoelämän luottamus on parantunut, yksityiset investoinnit ja vienti ovat kasvaneet ja teollisuuden uudet tilaukset lisääntyvät. Myös kotitalouksien luottamus on kohentunut vuoden takaiseen verrattuna, vaikka työttömyys painaa edelleen tunnelmia. Samalla kuitenkin kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vuoden kuluttua ylittivät marraskuussa pitkän aikavälin keskiarvon. Myös lainanottoaikeet ovat lähellä keskiarvoa, mutta kestokulutustavaroiden ja asuntojen ostoaikeet ovat pysyneet vähäisinä.
Finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana epävarmuuksista huolimatta. Toimintaympäristön riskilistaan sisältyvät edelleen geo- ja kauppapoliittiset riskit ja huoli valtioiden velkaantumisesta. Lisäksi epäilykset yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden arvostustasoista ovat heiluttaneet pörssikursseja.
– Finanssisektorin toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus korostaa tarvetta vahvalle vakavaraisuudelle ja riskienhallinnalle. Suomalaisten alan toimijoiden on jatkossakin varmistettava, että nämä peruspilarit säilyvät vahvoina, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – korkokatteen lasku heikensi tulosta vertailuvuodesta
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus koheni kolmannella neljänneksellä ja palautui lähes vuoden 2024 lopun tasolle. Vakavaraisuussuhdeluvut pysyivät edelleen vahvalla, eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun 2025 lopussa 18,2 prosenttia (12/2024: 18,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,9 prosenttia (12/2024: 22,1 %). Omien varojen kokonaismäärää kasvattivat vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kertyneiden voittovarojen lisäksi omiin varoihin luettavat liikkeeseenlaskut. Pankkisektorin kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Yleisen korkotason laskun myötä pienentynyt korkokate heikensi odotetusti liiketulosta vertailuvuodesta. Toisaalta positiivinen kehitys pankkisektorin arvonalentumisissa kompensoi korkokatteen pienentymisestä johtuvaa tulosheikennystä.
Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Vuoden kolmannella neljänneksellä useassa luottosegmentissä nähtiin hienoisia merkkejä luottokannan laadun parantumisesta. Suomessa toimivien pankkien kotitalous- ja yritysluottojen luottoriskikehityksessä on kuitenkin yhä merkittävää vaihtelua eri luotonantosegmenttien, toimialojen sekä pankkien välillä.
Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vakaina. Pankkien talletus- ja markkinavarainhankinnan kustannukset jatkoivat laskuaan.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste vahvistui
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui vuoden 2025 kolmannen neljänneksen aikana ja oli neljänneksen lopussa 129,9 prosenttia (12/2024: 129,3 %). Sektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi 2,1 mrd. eurolla. Neljänneksen aikana vakavaraisuusraja kasvoi vakavaraisuuspääomaa nopeammin, mutta vakavaraisuusasema pysyi edellisen neljänneksen tasolla (1,6). Vakavaraisuusrajaa kasvattivat osake- sekä valuuttariskien kasvu.
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli tammi-syyskuussa kokonaisuudessaan 4,7 %. Osakesijoitukset tuottivat parhaiten (6,0 %). Korkosijoitusten tuotto oli 3,6 %. Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan pysyi edelleen kohtuullisella tasolla, vaikka aleni hieman neljänneksen aikana.
Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet vahvalla tasolla
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla 222 prosentissa (12/2024: 222 %) sekä oman varallisuuden että vakavaraisuusvaatimuksen kasvaessa hienoisesti. Maksutulon kehitys oli positiivista, kasvua oli keskimäärin 17 prosenttia mutta yhtiökohtaiset vaihtelut olivat suuria. Maksutulon kasvu oli voimakkainta kapitalisaatiosopimuksissa ja ryhmäeläkevakuutuksissa.
Sijoitustuotot (ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja) jäivät vaatimattomiksi, koko henkivakuutussektorin tasolla 2,3 prosenttiin.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus pysyi vahvalla tasolla 251 prosentissa (12/2024: 254 %) oman varallisuuden kasvaessa hieman vakavaraisuusvaatimusta enemmän. Sektorin oman varallisuuden määrä oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa runsas 9 mrd. euroa.
Maksutulo kasvoi 4,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, eniten kasvua oli sairaskuluvakuutuksessa. Yhdistetty kulusuhde parani ja laski 97,8 prosenttiin. Sijoitustuotot toipuivat kolmannella vuosineljänneksellä ja olivat 3,2 prosenttia (6/2025: 1,3 %).
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Nya konsumentkreditgivare och konsumentkreditförmedlare ställs under Finansinspektionens tillsyn23.1.2026 11:40:00 EET | Pressmeddelande
Nya konsumentkreditgivare och konsumentkreditförmedlare kommer under Finansinspektionens tillsyn. Samtidigt utvidgas registreringsskyldigheten för kreditgivare till att omfatta också en del av Finansinspektionens nuvarande tillsynsobjekt som beviljar konsumentkrediter.
Uusia kuluttajaluotonmyöntäjiä ja kuluttajaluotonvälittäjiä Finanssivalvonnan valvontaan23.1.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonnan valvontaan on tulossa uusia kuluttajaluotonmyöntäjiä ja kuluttajaluotonvälittäjiä. Samalla rekisteröintivelvollisuus luotonmyöntäjäksi laajenee koskemaan myös osaa nykyisistä kuluttajaluottoja myöntävistä Finanssivalvonnan valvottavista.
New consumer credit providers and consumer credit intermediaries to come under the supervision of the Financial Supervisory Authority23.1.2026 11:40:00 EET | Press release
New consumer credit providers and consumer credit intermediaries will come under the supervision of the Finnish Supervisory Authority (FIN-FSA). At the same time, the obligation to register as a credit provider is also extended to cover some of the FIN-FSA’s present supervised entities that provide consumer credits.
Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.
Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme