Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva – toimintaympäristössä edelleen useita epävarmuustekijöitä
Odotuksista huolimatta Suomen talous ei ole piristynyt, vaikka muun muassa elinkeinoelämän luottamus on jatkanut nousuaan. Talouden apatian lisäksi finanssisektorin toimintaympäristöä uhkaavat julkisen talouden heikko tila, geopoliittiset riskit sekä arvopaperihintojen kestävyyteen liittyvät huolet. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi kuitenkin kolmannelle vuosineljänneksellä vahvana, vaikka korkokatteen lasku heikensi tulosta. Myös työeläke- sekä vakuutussektorit pysyivät vakavaraisina sijoitustuottojen kohentuessa, kun markkinatunnelmat ovat riskeistä huolimatta pysyneet voittopuolisesti myönteisinä.
Suomen talous vajosi taantumaan kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä, vaikka elinkeinoelämän luottamus on parantunut, yksityiset investoinnit ja vienti ovat kasvaneet ja teollisuuden uudet tilaukset lisääntyvät. Myös kotitalouksien luottamus on kohentunut vuoden takaiseen verrattuna, vaikka työttömyys painaa edelleen tunnelmia. Samalla kuitenkin kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vuoden kuluttua ylittivät marraskuussa pitkän aikavälin keskiarvon. Myös lainanottoaikeet ovat lähellä keskiarvoa, mutta kestokulutustavaroiden ja asuntojen ostoaikeet ovat pysyneet vähäisinä.
Finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana epävarmuuksista huolimatta. Toimintaympäristön riskilistaan sisältyvät edelleen geo- ja kauppapoliittiset riskit ja huoli valtioiden velkaantumisesta. Lisäksi epäilykset yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden arvostustasoista ovat heiluttaneet pörssikursseja.
– Finanssisektorin toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus korostaa tarvetta vahvalle vakavaraisuudelle ja riskienhallinnalle. Suomalaisten alan toimijoiden on jatkossakin varmistettava, että nämä peruspilarit säilyvät vahvoina, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – korkokatteen lasku heikensi tulosta vertailuvuodesta
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus koheni kolmannella neljänneksellä ja palautui lähes vuoden 2024 lopun tasolle. Vakavaraisuussuhdeluvut pysyivät edelleen vahvalla, eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun 2025 lopussa 18,2 prosenttia (12/2024: 18,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,9 prosenttia (12/2024: 22,1 %). Omien varojen kokonaismäärää kasvattivat vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kertyneiden voittovarojen lisäksi omiin varoihin luettavat liikkeeseenlaskut. Pankkisektorin kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Yleisen korkotason laskun myötä pienentynyt korkokate heikensi odotetusti liiketulosta vertailuvuodesta. Toisaalta positiivinen kehitys pankkisektorin arvonalentumisissa kompensoi korkokatteen pienentymisestä johtuvaa tulosheikennystä.
Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Vuoden kolmannella neljänneksellä useassa luottosegmentissä nähtiin hienoisia merkkejä luottokannan laadun parantumisesta. Suomessa toimivien pankkien kotitalous- ja yritysluottojen luottoriskikehityksessä on kuitenkin yhä merkittävää vaihtelua eri luotonantosegmenttien, toimialojen sekä pankkien välillä.
Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vakaina. Pankkien talletus- ja markkinavarainhankinnan kustannukset jatkoivat laskuaan.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste vahvistui
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui vuoden 2025 kolmannen neljänneksen aikana ja oli neljänneksen lopussa 129,9 prosenttia (12/2024: 129,3 %). Sektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi 2,1 mrd. eurolla. Neljänneksen aikana vakavaraisuusraja kasvoi vakavaraisuuspääomaa nopeammin, mutta vakavaraisuusasema pysyi edellisen neljänneksen tasolla (1,6). Vakavaraisuusrajaa kasvattivat osake- sekä valuuttariskien kasvu.
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli tammi-syyskuussa kokonaisuudessaan 4,7 %. Osakesijoitukset tuottivat parhaiten (6,0 %). Korkosijoitusten tuotto oli 3,6 %. Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan pysyi edelleen kohtuullisella tasolla, vaikka aleni hieman neljänneksen aikana.
Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuudet vahvalla tasolla
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla 222 prosentissa (12/2024: 222 %) sekä oman varallisuuden että vakavaraisuusvaatimuksen kasvaessa hienoisesti. Maksutulon kehitys oli positiivista, kasvua oli keskimäärin 17 prosenttia mutta yhtiökohtaiset vaihtelut olivat suuria. Maksutulon kasvu oli voimakkainta kapitalisaatiosopimuksissa ja ryhmäeläkevakuutuksissa.
Sijoitustuotot (ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja) jäivät vaatimattomiksi, koko henkivakuutussektorin tasolla 2,3 prosenttiin.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus pysyi vahvalla tasolla 251 prosentissa (12/2024: 254 %) oman varallisuuden kasvaessa hieman vakavaraisuusvaatimusta enemmän. Sektorin oman varallisuuden määrä oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa runsas 9 mrd. euroa.
Maksutulo kasvoi 4,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, eniten kasvua oli sairaskuluvakuutuksessa. Yhdistetty kulusuhde parani ja laski 97,8 prosenttiin. Sijoitustuotot toipuivat kolmannella vuosineljänneksellä ja olivat 3,2 prosenttia (6/2025: 1,3 %).
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.
Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.
FIN-FSA recommends measures for banks to take to improve online payment security – EU’s Instant Payments Regulation speeds up payments but also increases risks9.10.2025 10:10:00 EEST | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) recommends to banks operating in Finland several measures for improving the security of online payments, covering matters such as security limits and fraud monitoring. The recommendations are based on the results of a FIN-FSA follow-up assessment conducted in spring 2025, in which it examined, among other things, the controls and processes for online payment security in credit institutions. The EU’s Instant Payments Regulation (IPR) enters into force today, 9 October 2025, speeding up payment transactions in the euro area and improving security through payee verification.
Finansinspektionen varnar för ökade investeringsbedrägerier15.9.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Investeringsbedrägerierna och bedrägeriförsöken har ökat betydligt i antal under det senaste året både i Finland och globalt. Finansinspektionen uppmanar investerarna till försiktighet framför allt med oombedda investeringserbjudanden och investeringstips. Utnyttjandet av sociala medier för investeringsbedrägerier har ökat betydligt.
Finanssivalvonta varoittaa lisääntyneistä sijoitushuijauksista15.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sijoitushuijausten ja niiden yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Finanssivalvonta kehottaa sijoittajia varovaisuuteen erityisesti, jos heitä lähestytään odottamattomilla sijoitustarjouksilla tai -vinkeillä. Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme