Jyväskylän yliopisto

Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon

Jaa

Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.

Ruusupuisto-rakennus.
Ruusupuisto-rakennus. Martti Minkkinen/Jyväskylän yliopisto.

Yhteensä hakemuksia jätettiin yli 7 600 kappaletta, joihin 389 hankkeelle säätiö myönsi rahoituksen. Tänä vuonna rahoitusta myönnettiin yhteensä 52 miljoonaa euroa.   

“Olen todella iloinen kaikkien apurahan saajien puolesta ja onnittelen heitä lämpimästi. Ilman säätiöiden tukea paljon tärkeää tutkimusta jäisi tekemättä. Tämä vuosi oli suuri onnistuminen, kun Koneen Säätiön rahoitus kasvoi viime vuodesta yli 700 000 eurolla. Uskon että erinomainen menestys rohkaisee tutkijoitamme hakemaan eri säätiöiltä rahoitusta jatkossakin. Rahoitettujen hankkeiden teemat ja alat ovat erinomainen osoitus vahvan ja vaikuttavan tiedeyliopistomme monitieteisyydestä”, Jyväskylän yliopiston vararehtori Kaisa Miettinen sanoo.  

”Olen vuosikymmenien ajan saanut seurata säätiölle saapuvia apurahahakemuksia ja yhä olen vaikuttunut siitä, miten rikas ja monipuolinen suomalaisen tieteen ja taiteen kenttä on. Juuri nyt on hienoa nähdä, miten tutkijat ja taiteilijat jatkavat tärkeää työtään vaientamisyrityksistä viis veisaten”, Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen sanoo.  

Suurimman apurahan Jyväskylän yliopistossa, 477 000 euroa, sai FT Saija Volmari ja työryhmä hankkeeseen Poissaolon politiikat, kuulumaton lapsi ja suomalainen peruskoulu. Kyseessä on monitieteinen ja taiteellinen tutkimushanke, joka tarkastelee koulupoissaoloja lasten ja nuorten kokemuksellisen tiedon valossa. Hanke yhdistää kasvatustieteellisiä ja yhteiskuntatieteellisiä lähestymistapoja dokumentaarisen elokuvan praktiikkaan. Tavoitteena on tuoda esiin niiden lasten ääni, joita koulutiedon tuotannossa harvoin kuullaan – erityisesti siksi, etteivät he ole fyysisesti läsnä tiedonkeruun hetkellä.  

Koneen Säätiön myöntämät apurahat Jyväskylän yliopistoon:   

Bekir Afsar ja työryhmä, Postdoctoral researcher 302 700 e, MetsäGPT: AI-Powered Decision Support for Finnish Forests 

Olli Aho ja työryhmä, Yhteiskuntatieteiden tohtori, 205 300 e, Ruumiillinen tietoisuus ajatteluna – Tanssijalle taito on hänen sidoksensa ympäristöön 

Sara Calhim Senior Researcher 105 500 e, Does climate change affect tardigrades? 

Antti Hautamäki, Yhteiskuntatieteiden maisteri, 68 800 e, Turvallisuus ja hyvinvointi poliittis-temporaalisina käsitteinä. Suomen valtion sisäisen turvallisuuden pitkä historia käsitehistoriallisesta näkökulmasta 

Antti Hämäläinen, YTT, Tutkijatohtori, 116 500 e, Hoivan (est)eettiset merkitykset teknologisoituvassa iäkkäiden ihmistenkotihoidossa 

Joni Jaakola, VTT, 172 600 e, Puhuva älyteknologia ja iäkkäiden ihmisten hoivan katvealueet 

Abdul Kadir Khan, Postdoctoral Researcher, 173 600 e, Trapped in Climate Fragility: Sustainability Transformations Across the Humanitarian–Development–Peace (HDP) Nexus in Protracted Humanitarian Crises 

Erja Kilpeläinen, Filosofian maisteri, 116 900 e, Suomea toisena kielenä käyttävien opettajien kieli-ideologiat ja kielipoliittinen toimijuus perusopetuksessa 

Kati Mäkelä, Tutkijatohtori, 177 800 e, Phages and Fibres: Ympäristöbakteerien ja virusten rooli vesiekosysteemien tasapainon ylläpitäjinä sekä niiden inspiroimat ja värittämät taidetekstiilit 

Juho Pekkarinen, Filosofian tohtori, 78 800 e, Lavatansseja ja uraauurtavaa sosiologista tutkimusta: Siirtokarjalaisten sopeutuminen tutkimusongelmana sotienjälkeisessä Suomessa 

Maiju Peura ja työryhmä, Filosofian tohtori, 354 900 e. Luontovaikutusten mittareiden yhteensovittaminen ja kokonaisluontovaikutuksen laskenta 

Tuomo-Paavo Salokas, YTM, FM, 163 300 e, Poliittinen teoria roomalaisen retoriikan perinteessä 

Ripsa Soininen, Filosofian maisteri, 111 400 e, Maankäytön muutokset ja järvien tummuminen - pitkäaikaiset vaikutukset järvien biogeokemiaan ja eliöyhteisöihin 

Saija Volmari ja työryhmä, FT/Tutkija, 477 000 e, Poissaolon politiikat, kuulumaton lapsi ja suomalainen peruskoulu 

Polina Vorobeva, Doctor of Philosophy, 163 500 e, Perezhivanie in the sociolinguistics of crises: Ukrainian and Russian families in Finland after the full-scale war in Ukraine 

Tommi Vuori, Filosofian maisteri, 136 100 e, Karhukaisten kognition ja kuivumisen evoluutioekologiaa 

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote

KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.

Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote

FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.

Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye