Vettä lumen sijaan – vedenpinnat nousseet Pirkanmaalla

Toistaiseksi lauhana vallinnut sää sateineen on näkynyt veden lisääntyvänä valuntana järviin ja jokiin. Vielä loka-marraskuussa Pirkanmaan isojen luonnontilaisten järvien vedenpinnat olivat selvästi keskimääräistä alempana. Loppusyksyn sateet muuttivat tilannetta, viime viikkojen sadesumma on ollut jopa 10–15 millimetriä kesimääräistä suurempi.  

Sateiden vaikutuksesta esimerkiksi Pirkanmaan suurimmissa luonnontilaisissa järvissä, kuten Iso-Längelmävedessä, vedenpinta on noussut 30 senttimetriä ja Iso-Tarjannevedessä jopa puoli metriä. 

– Riippuu lämpötilasta ja sademääristä, miten järvien vedenkorkeudet kehittyvät lähiviikkoina. Nykyinen vaihteleva sää lumi- ja vesisateineen nostanee vedenkorkeuksia järvissä sekä virtaamia joissa ja puroissa, kertoo vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Pirkanmaan keskeiset säännöstellyt järvet ovat Näsijärvi, Pyhäjärvi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi sekä Rautavesi ja Kulovesi. Näiden järvien vedenkorkeuksiin vaikutetaan pato- tai voimalaitosrakenteen juoksutuksia säätämällä. Oikealla juoksutuksen suunnittelulla ja riittävällä talvitulviin varautumisella voidaan vähentää merkittävästi tulvariskiä Sastamalasta Poriin virtaavassa Kokemäenjoessa. 

Kokemäenjoella on koettu viime vuosina useita vaikeitakin talvitulvia, jotka ovat seurausta hyyteen vettä padottavasta vaikutuksesta. Kovat virtaamat Kokemäenjoella eivät sinänsä ole merkittävä tulvahaitta, vaan niiden yhdistelmä kovan pakkasen kanssa, jolloin muodostuu hyydettä. Hyyde on vedessä kulkeutuvaa jäähyhmää, joka muodostuu kovalla pakkasella veden virtauksen ollessa suuri. Hyydettä voi kertyä pohjakiviin tai rakenteisiin muodostaen jääpadon, joka estää veden vapaata virtaamista.

– Viimeaikaisista sateista huolimatta, tällä hetkellä tilanne on rauhallinen eikä ennusteen mukaan ole näköpiirissä tulvatilanteita Kokemäenjoella, Heikkilä toteaa. 

Valtion aluehallinto uudistuu vuoden alussa 

Vuoden 2026 alusta alkaen Pirkanmaan vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvät tehtävät keskitetään Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen. Vesien tilan parantamishankkeisiin liittyvät avustusasiat keskitetään Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukseen.  

Aluehallinnon uudistuksessa perustetaan kymmenen elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Elinvoimakeskukset hoitavat vesitalous- ja vesienhoidon toimeenpanotehtävien lisäksi mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämis- ja edistämistehtäviä.