Tikkakosken sammutusvaahtovahingon riskinarvio valmistui

Marraskuussa valmistuneen ympäristö- ja terveysriskinarvion mukaan Alanen-järvestä pyydettyjä kaloja ei tule käyttää ravinnoksi, eikä järvi- ja puroveden käyttöä ravintokasvien kasteluun toistaiseksi suositella. Pintaveden muulle käytölle ei riskinarviossa esitetä rajoituksia. Järvessä uiminen, järvivedellä peseytyminen tai sen käyttö löylyvetenä ei aiheuta terveyshaittaa.

Ympäristö- ja terveysriskinarvio perustuu Alanen-järvestä ja Korpelanpurosta kevään ja kesän aikana otettuihin vesi-, sedimentti- ja kalanäytteisiin. Riskinarvioinnissa todetaan, että helmikuisen sammutusvaahtopäästön haitta-ainepitoisuudet laskivat nopeasti, eikä vahingon havaittu aiheuttaneen akuuttia ympäristö- eikä terveyshaittaa. Sammutusvaahto ei sisältänyt ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä.

Ympäristöriskin arvioidaan pääosin muodostuvan ylävirran puolella sijaitsevalta vanhalta, käytöstä poistetulta paloharjoittelualueelta. Alueelta kulkeutuu vesistöön pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä, joiden kertyminen sedimenttiin voi aiheuttaa haittaa sedimentin eliöstölle. Myös Alasen kaloihin kertyneet PFAS-yhdisteet ovat pääosin pitkäketjuisia yhdisteitä.

Riskinarviointia esiteltiin alueen asukkaille yleisötilaisuudessa 11.12.2025. Ympäristö- ja terveysriskinarvion on laatinut ulkopuolinen asiantuntija. Työn ohjaajana on toiminut Puolustuskiinteistöt, Puolustusvoimien ja Finavian toimeksiannosta. Alueen tarkkailua jatketaan ensi vuonna erikseen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Käytöstä poistetulle paloharjoittelualueelle laaditaan riskinhallintasuunnitelma vuoden 2026 aikana.

Ympäristövahinko sai alkunsa sammutusjärjestelmän vikaantumisesta

Automaattisen sammutusjärjestelmän vika Ilmasotakoulun lentokonehallissa johti fluoripitoisen sammutusvaahtoliuoksen vuotoon helmikuussa 2025. Osa liuoksesta kulkeutui hulevesien mukana maastoon. Puolustuskiinteistöt ja Puolustusvoimat ryhtyivät heti rajaamaan päästöä keräämällä liuosta imuautoilla ja rakentamalla väliaikaisen padon hidastamaan aineen kulkeutumista Alanen-järveen.

Kiinteistön sammutusjärjestelmän sammutusvaahto vaihdettiin vuonna 2024 vaahtoon, joka ei sisällä ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Alanen-järven vesi-, sedimentti- ja kalanäytteissä on kuitenkin todettu lyhytketjuisten yhdisteiden lisäksi myös pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Ne ovat todennäköisesti peräisin Tikkakosken lentokentän vanhalta, käytöstä poistetulta sammutusharjoittelualueelta.

Tietoa PFAS-yhdisteistä

• PFAS = per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet
• Käytetty laajasti vuosikymmeniä sammutusvaahtojen lisäksi teollisuudessa ja monissa kuluttajatuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi sekä palonestoaineina joissain sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa.
• Haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu maailmanlaajuisesti ja EU-alueella yli kymmenen vuoden ajan.
• Esiintyvät ympäristössä ja eliöstössä kaikkialla.
• Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöissä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää.
• Altistumista PFAS-yhdisteille ravinnon, huonepölyn ja hengitysilman kautta on vaikea välttää.
• EU on asettanut raja-arvoja haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden enimmäispitoisuuksille kalassa ja muissa elintarvikkeissa.

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus.