FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu, mutta huomauttaa, että moni asia odottaa vielä täsmentymistään.

”Suositukset jäävät toistaiseksi melko yleiselle tasolle, mutta on hyvä, että esimerkiksi EU:n pääomavaateiden liiallinen määrä ja päällekkäisyys on viimein tunnustettu myös viranomaistasolla. Pääomavaatimukset ovat paisuneet jo kohtuuttomasti ja ne vaikeuttavat pankkien kykyä antaa ulos lainoja sekä rahoittaa talouskasvua”, Ahosniemi kiteyttää.

Pankkien pääomavaateilla varmistetaan, että pankilla on tarpeeksi varoja selviytyäkseen vaikeista ajoista ja maksaakseen velkansa myös kriiseissä. Kaikille pankeille kuuluvien vakavaraisuusvaatimusten lisäksi osalle pankeista on voitu asettaa harkinnanvaraisia lisäpääomavaateita. Esimerkiksi Euroopan 15 suurimmalle pankille, joihin kuuluu muun muassa Nordea, nämä lisävaatimukset ovat yhteensä jopa 273 miljardia euroa.

”Kun näiden pankkien pääomiin sidotaan niin suuria varoja, niiden mahdollisuudet myöntää lainoja vähenevät jopa 3 000 miljardilla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa lisäpääomavaatimuksia ei olisi”, Ahosniemi muistuttaa.

Ahosniemen mukaan on välttämätöntä, että pääomapuskurien päällekkäisyydestä päästään eroon: riskejä, jotka katetaan jo yhdellä vaateella, ei tule kattaa enää toisella vaateella. Ahosniemi huomauttaa, että tilanne ei tosiasiallisesti muutu, mikäli pääomavaateiden tasot eivät kokonaisuutena samalla laske.

”Korjaus uhkaa jäädä näennäiseksi, mikäli pääomavaateiden varsinaisiin ongelmiin ei puututa. Pankkien tosiasiallisesti kohtaamilla riskeillä ja viranomaisten asettamilla pääomavaateilla ei ehdotusten toteuttamisen jälkeenkään mahdollisesti olisi selkeästi havaittavaa yhteyttä keskenään. Tällöin pankit ja markkinat joutuvat edelleen pohtimaan silmät ymmyrkäisinä, miksi pääomavaateita asetetaan ja miksi ne asetetaan kyseisen suuruisina”, Ahosniemi toteaa.

Suunta on oikea, mutta on vielä aikaista sanoa, mihin asti vauhti riittää

EKP:n suosituksissa ehdotetaan myös säädösten antamista kokonaisuudessaan EU-asetusten muodossa direktiivien sijaan. Ahosniemi huomauttaa, että direktiiveissä säädetään usein asioista, jotka on jo käsitelty kansallisessa lainsäädännössä.

”Direktiivin implementointi antaa siten mahdollisuuden sovittaa yhteen kansallinen ja EU:sta tuleva lainsäädäntö, mitä EU-asetus ei taas mahdollista, eli tämän ehdotuksen hyötyjä ja haittoja tulee miettiä tarkoin."

Ahosniemi pitää myönteisenä sitä, että suosituksissa ehdotetaan viranomaisraportoinnin vähentämistä ja järkiperäistämistä muun muassa siten, että pankit raportoisivat vain kerran ja viranomaiset hyödyntäisivät yhdessä pankkien raportoimaa tietoa.

Ahosniemen mukaan saadut ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita.

”Raportin vaikutus tulevaan lainsäädäntöön riippuu osaltaan siitä, pääsevätkö pankit perusteellisesti kommentoimaan ja tuomaan esiin käytännön ongelmia, joihin tulisi puuttua. Suunta on oikea, mutta on vielä aikaista sanoa, mihin asti vauhti lopulta riittää”, Ahosniemi päättää.