Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.

Ilmastonmuutos, heikko tuottavuuskehitys ja kilpailijamaiden protektionistiset toimet ovat haastaneet perinteisiä ajattelutapoja ja luoneet perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Kiema ja Koistinen havaitsivat, että Suomen teollisuuspoliittisessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi t&k-toimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvattamista, kun taas EU:n kilpailukykykompassi korostaa valikoivia, erityisesti merkityksellisiin hankkeisiin kohdennettuja toimia.
– Myös Suomessa voisi olla järkevää keskittää resursseja perusteltuihin kohteisiin EU:n strategian mukaisesti, Ilkka Kiema sanoo.
Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen korostaa, että avainteknologioiden merkitys kasvaa kansainvälisessä kilpailussa.
– Nokia-ajan perintö osoitti, että Suomessa voidaan rakentaa globaali menestystarina, jos osaaminen, riskinotto ja markkinoille pääsy yhdistyvät, Janne Pelkonen pohtii.
Suomen talouden haasteena on ollut heikko tuottavuuden kasvu. Vertaillessaan Suomea verrokkimaihin Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan Kiema ja Koistinen havaitsivat, että kasvupotentiaalia löytyy yksityisistä palveluista ja erityisesti tietointensiivisiltä palvelualoilta. Tietointensiivisten palveluiden vetämä kasvu nojaa kuluttajille suunnattuihin digitaalisiin palveluihin, tuottavuutta lisääviin teknologioihin ja vihreää siirtymää tukeviin ratkaisuihin.
– Verrokkimaista on nähtävissä, että tietointensiivisten palveluiden kasvu tukee myös perinteisen teollisuuden kehitystä ja talouden kokonaistuottavuutta, Juho Koistinen sanoo.
Tuottavuuskasvun tukemiseksi Suomessa kirjoittajat ehdottavat muun muassa:
- Monipuolistamaan T&K-tukimuotoja ja seuraamaan niiden vaikuttavuutta
- Arvioimaan kriittisesti T&K-rahoituksen hajauttamista, jotta osaavan työvoiman saatavuus ei heikkene.
- Edistämään kilpailukykyä keventämällä sääntelyä erityisesti tietointensiivisillä aloilla ja vaikuttamalla aktiivisesti EU-tason päätöksiin.
- Panostamaan tietointensiivisiin palveluihin, joissa on suurin potentiaali kuroa umpeen tuottavuuseroa verrokkimaihin.
- Monipuolistamaan vientiä korkean tuottavuuden palvelualoille.
– Suomen työeläkejärjestelmän kestävyys nojaa pitkällä aikavälillä talouden ja tuottavuuden kasvuun. Analyysi tarjoaa eväitä keskusteluun Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistamisesta. Väestön ikääntyessä nämä tekijät ovat ratkaisevia hyvinvointiyhteiskunnan ja työeläkkeiden turvaamiseksi, sanoo Pelkonen.
Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa työllisyysnäkökulmaa.
– Teollisuuspolitiikassa tulisi tuottavuuden ja talouskasvun ohella huomioida uusien työpaikkojen syntyminen. Suomessa tulisi lisäksi seurata EU:n esimerkkiä ja panostaa työelämän laadun parantamiseen, ei heikentämiseen.
Julkaisutilaisuudessa 12.12. kommentaattoreina TEM:n Timo Jaatinen, ETLAn Jyrki Ali-Yrkkö ja SAK:n Patrizio Lainà
Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan analyysin julkaisutilaisuutta perjantaina 12.12. klo 9:00–10:00. Analyysi julkaistaan keskustelutilaisuudessa, jonka voi seurata paikan päällä Helsingin Musiikkitalossa tai striimin välityksellä. Tilaisuus alkaa klo 9.00, Musiikkitalon Terassilämpiössä on tarjolla aamiaista klo 8.30 alkaen. Tilaisuudessa analyysin tekijät kertovat tuloksista Telan Janne Pelkosen haastattelemina. Teemaa ovat kommentoimassa TEM:n kansliapäällikkö Timo Jaatinen, ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Päätössanoista vastaa Telan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Mikko Koskinen. Tilaisuuden loppuun on varattu aikaa yleisökysymyksille.
Raportti liitteessä ja saatavilla TP:n ja Telan verkkosivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaLabore / Makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiJuho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme