Eurooppalaiset kokevat hyötyvänsä EU-jäsenyydestä ja haluavat EU:lta määrätietoisempaa toimintaa

12.12.2025 09:32:51 EET | Euroopan komission Suomen-edustusto | Tiedote

Jaa

Tuoreimman Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa EU:n kansalaisista katsoo maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Eurolle sekä yhteiselle puolustukselle ja turvallisuudelle annettu tuki on ennätyksellisen vahvaa. Geopoliittinen tilanne on haastava, ja eurooppalaiset haluaisivat nähdä EU:n toimivan vahvemmin ja määrätietoisemmin sekä vahvistavan taloudellista riippumattomuuttaan ja yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaansa.

Eurooppalaiset kokevat hyötyvänsä EU-jäsenyydestä

Eurooppalaisista 74 prosenttia on sitä mieltä, että heidän maansa on hyötynyt EU:n jäsenyydestä. Suomessa vastaava luku on 82 prosenttia. Lisäksi 85 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomella on enemmän painoarvoa EU:n jäsenenä kuin sillä olisi ilman jäsenyyttä. Euron kannatus on kaikkien aikojen suurinta (74 %).

Lähes kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta (59 %) suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa vastaajista (73 %) ilmoitti pitävänsä itseään EU:n kansalaisina. Luottamus EU:hun on pysynyt korkealla tasolla: 48 prosenttia sanoo luottavansa EU:hun. Suomessa vastaava luku on 58 prosenttia. Suomen tulos on laskenut viisi prosenttiyksikköä puolen vuoden takaisiin vastauksiin verrattuna.

Eurooppalaiset haluavat vahvemman ja määrätietoisemman unionin

Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) katsoo, että Euroopan unioni on vakauden linnake levottomassa maailmassa. Ylivoimainen enemmistö vastaajista kannattaa EU:n taloudellisen riippumattomuuden vahvistamista: 83 prosenttia on sitä mieltä, että unionin olisi hajautettava kauppasuhteitaan maailmanlaajuisesti. Lähes kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta (79 %) kannattaa jäsenvaltioiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on toiseksi korkein tulos sitten vuoden 2004.

Venäjän jatkaessa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 81 prosenttia eurooppalaisista toivottaa sotaa pakenevat ihmiset tervetulleiksi EU:hun. Yli kolme neljäsosaa (77 %) eurooppalaisista tukee taloudellisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle. Suomalaisista 95 % on sitä mieltä, että Ukrainaa on tuettava, kunnes se saavuttaa kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan. Lähes yhtä suuri osuus (93 %) pitää Venäjän hyökkäystä uhkana EU:n turvallisuudelle, ja 92 prosenttia kannattaa EU-tason puolustusyhteistyön lisäämistä. Suomalaisista 75 prosenttia on sitä mieltä, että EU:ssa pitäisi käyttää enemmän rahaa puolustukseen. Vastaava luku koko EU:ssa on 65 prosenttia.

Turvallisuus ja työttömyys mietityttää

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vastaajien mielestä edelleen EU:n merkittävin ongelma. Se mainittiin 26 prosentissa vastauksista. Seuraavaksi yleisimmät vastaukset ovat maahanmuutto (20 %), kansainvälinen tilanne (19 %) sekä turvallisuus ja puolustus (18 %). Suomalaisten mielestä kaksi EU:n merkittävintä ongelmaa ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan (40 % vastauksista) sekä turvallisuus ja puolustus (25 %). EU:n kansalaisista 73 prosenttia kannattaa talouspakotteiden asettamista Venäjän hallitukselle, yrityksille ja yksityishenkilöille. Suomessa vastaava luku on 89 prosenttia. Eurooppalaisista vastaajista 77 prosenttia katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on uhka EU:n turvallisuudelle. Suomalaisista puolestaan 89 prosenttia pitää Venäjän hyökkäystä uhkana myös Suomen turvallisuudelle.

Eurobarometri-tutkimuksen yhteydessä julkaistun Suomea koskevan maakohtaisen raportin mukaan suomalaisten mielestä kaksi merkittävintä ongelmaa Suomessa ovat työttömyys (40 % vastauksista) ja valtion velka (25 %). Molemmat luvut ovat nousseet edellisestä mittauskerrasta, työttömyys jopa 15 prosenttiyksikköä. Molemmat ovat myös selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella. Vastaava EU-maiden keskiarvo on kahdeksan prosenttia työttömyyden osalta ja 12 prosenttia valtion velan osalta. Suomalaisista 29 prosenttia uskoo työllisyystilanteen paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana, ja 27 prosenttia uskoo sen huononevan. Maan taloudellisen tilanteen uskoo taas paranevan 23 prosenttia suomalaisista ja huononevan 29 prosenttia suomalaisista. Loput uskovat tilanteen pysyvän samana.

Suomalaisista 80 prosenttia on tyytyväisiä demokratian toimimiseen Suomessa. Tyytyväisyys on selvästi korkeammalla tasolla kuin EU-maiden keskiarvo (54 %). Lisäksi raportin mukaan 91 prosenttia suomalaisista uskoo, että media tarjoaa luotettavaa tietoa. Tulos on EU-maiden keskiarvon (69 %) yläpuolella ja samalla tasolla kuin aiemmassa mittauksessa. Medioista suomalaiset luottavat eniten radioon ja televisioon. Kaikkein vähiten luotetaan sosiaaliseen mediaan.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_25_3032

Yhteyshenkilöt

Ismo UlvilaTiedotuspäällikkö

Puh:050 541 1122ismo.ulvila@ec.europa.eu

Nina HottiTiedottaja

Puh:050 384 7857nina.hotti@ec.europa.eu

Liitteet

Eurobarometri 12.12.2025.pdf

Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan komission Suomen-edustuston tehtävänä on:

- Tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa.
- Tarjota suomalaisille tiedotusvälineille ja suoraan kansalaisille tietoa EU:n toimista ja päätöksistä
toimia EU-komission edustajana Suomessa.
- Raportoida komissiolle tärkeistä poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.

Euroopan komission Suomen-edustuston kotisivu: https://finland.representation.ec.europa.eu/index_fi

Muut kielet

SWE: EU-invånarna anser att de gynnas av EU-medlemskapet och vill ha mer beslutsamma åtgärder från EU:s sida

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Euroopan komission Suomen-edustusto

Jyrki Katainen utsedd till särskild rådgivare för EU och Arktis13.4.2026 13:54:17 EEST | Pressmeddelande

Europeiska kommissionen har i dag utsett Jyrki Katainen till särskild rådgivare för förbindelserna mellan EU och Arktis. Han kommer att rapportera till Jozef Síkela, kommissionär med ansvar för internationella partnerskap, och stödja kommissionen när det gäller att öka dess strategiska närvaro och effektivitet i Arktis. Utifrån sin breda politiska sakkunskap har Katainen beredskap att ge råd om genomförandet av EU:s prioriteringar för Arktis, inbegripet ekonomisk säkerhet, konnektivitet, hållbar utveckling, klimat och energi. Han kommer också att bidra till utarbetandet av en uppdaterad EU-politik för Arktis. Katainen kommer att ha ett nära samarbete med kommissionens avdelningar, utrikestjänsten, medlemsländerna, arktiska partner och berörda parter, kommissionens representationer i Danmark, Finland och Sverige samt EU-kontoret i Nuuk. Jyrki Katainen var EU-kommissionens vice ordförande med ansvar för sysselsättning, tillväxt, investeringar och konkurrenskraft åren 2014–2019.

Jyrki Katainen EU:n ja arktisen alueen erityisneuvonantajaksi13.4.2026 13:54:17 EEST | Tiedote

Euroopan komissio on tänään nimittänyt Jyrki Kataisen EU:n ja arktisen alueen suhteiden erityisneuvonantajaksi. Hän raportoi kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavalle komission jäsen Jozef Síkelalle ja tukee komissiota sen strategisen läsnäolon ja tehokkuuden lisäämisessä arktisella alueella. Katainen antaa laajan poliittisen ja toimintapoliittisen asiantuntemuksensa pohjalta neuvoja arktista aluetta koskevien EU:n painopisteiden täytäntöönpanosta, mukaan lukien taloudellinen turvallisuus, yhteydet, kestävä kehitys sekä ilmasto ja energia. Hän osallistuu myös EU:n arktista aluetta koskevan päivitetyn politiikan valmisteluun. Hän tekee tiivistä yhteistyötä komission yksiköiden sekä EU:n ulkosuhdehallinnon, jäsenvaltioiden, arktisen alueen kumppaneiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien, komission Tanskan-, Suomen- ja Ruotsin-edustuston sekä Nuukissa sijaitsevan EU:n toimiston kanssa. Jyrki Katainen toimi työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavana Euroopan ko

Grönt ljus från kommissionen – Finland får 267,1 miljoner euro i fjärde utbetalning från NextGenerationEU7.4.2026 14:17:29 EEST | Pressmeddelande

EU-kommissionen har gjort en preliminär positiv bedömning av Finlands fjärde betalningsansökan om 267,1 miljoner euro i bidrag inom ramen för faciliteten för återhämtning och resiliens. Kommissionen har preliminärt dragit slutsatsen att Finland har uppnått de tio delmålen och tio målen i den fjärde betalningsansökan på ett sätt som kommissionen godkänner. Dessa delmål och mål fastställs i rådets genomförandebeslut. De reformer och investeringar som ligger till grund för denna betalningsansökan kommer att medföra positiva förändringar för medborgare och företag, särskilt när det gäller avfallshantering, utfasning av fossila bränslen, arbetsmarknaden, hälso- och sjukvård och sociala tjänster samt utveckling av innovation inom vissa sektorer av ekonomin. De åtgärder som omfattas av begäran om utbetalning gäller till exempel reformer av avfallshanteringen och en förstärkning till yrkesvägledningen och arbetsförmedlingarna. Mer information finns i det utförligare pressmeddelandet: https://e

Komissiolta vihreää valoa neljännelle maksupyynnölle – Suomelle 267,1 miljoonaa euroa NextGenerationEU-välineestä7.4.2026 14:17:29 EEST | Tiedote

Euroopan komissio on antanut alustavan myönteisen arvion Suomen neljännestä maksupyynnöstä, joka koskee 267,1 miljoonan euron avustuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä. Komissio on alustavasti todennut, että Suomi on saavuttanut neljännen maksupyynnön ehtona olevat 10 välitavoitetta ja 10 tavoitetta komission hyväksymällä tavalla. Kyseiset välitavoitteet ja tavoitteet on esitetty neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä. Tämän maksupyynnön perustana olevat uudistukset ja investoinnit tuottavat kansalaisille ja yrityksille myönteisiä muutoksia, jotka liittyvät erityisesti jätehuoltoon, hiilestä irtautumiseen, työmarkkinoihin, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin sekä innovoinnin kehittämiseen tietyillä talouden aloilla. Maksupyynnön kattamat toimet koskevat esimerkiksi jätehuollon uudistusta sekä uraohjauksen ja työllisyyspalveluiden vahvistamista. Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_773

EU-kommissionen preciserar de nya förpackningsreglerna för att minska avfallsmängderna och stärka den cirkulära ekonomin30.3.2026 13:34:54 EEST | Pressmeddelande

I dag offentliggör EU-kommissionen riktlinjer för hur förordningen om förpackningar och förpackningsavfall ska genomföras. EU:s inre marknad effektiviseras genom enhetligare förpackningsregler. Riktlinjerna kommer att säkerställa att de nya förpackningsreglerna tillämpas på samma sätt i hela EU. Dessutom kommer riktlinjerna att göra det lättare för ekonomiska aktörer och medlemsländerna att följa reglerna. Varje europé producerade i genomsnitt 178 kg förpackningsavfall 2023. Utan åtgärder skulle det totala förpackningsavfallet kunna öka med ytterligare 19 % fram till 2030 jämfört med 2018 års nivåer, Mängden plastavfall skulle till och med kunna öka med 46 %. Samtidigt förorsakar de skilda reglerna om förpackningar i de olika EU-länderna betydande administrativt arbete för förpackningsindustrin. Genom riktlinjerna förtydligas reglerna i förordningen som antogs i fjol och beaktas frågor som ställts av berörda parter. I riktlinjerna klargörs bland annat när ett företag ska anses vara til

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme