Eurooppalaiset kokevat hyötyvänsä EU-jäsenyydestä ja haluavat EU:lta määrätietoisempaa toimintaa

Eurooppalaiset kokevat hyötyvänsä EU-jäsenyydestä 

Eurooppalaisista 74 prosenttia on sitä mieltä, että heidän maansa on hyötynyt EU:n jäsenyydestä. Suomessa vastaava luku on 82 prosenttia. Lisäksi 85 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomella on enemmän painoarvoa EU:n jäsenenä kuin sillä olisi ilman jäsenyyttä. Euron kannatus on kaikkien aikojen suurinta (74 %).

Lähes kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta (59 %) suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa vastaajista (73 %) ilmoitti pitävänsä itseään EU:n kansalaisina. Luottamus EU:hun on pysynyt korkealla tasolla: 48 prosenttia sanoo luottavansa EU:hun. Suomessa vastaava luku on 58 prosenttia. Suomen tulos on laskenut viisi prosenttiyksikköä puolen vuoden takaisiin vastauksiin verrattuna.

Eurooppalaiset haluavat vahvemman ja määrätietoisemman unionin

Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) katsoo, että Euroopan unioni on vakauden linnake levottomassa maailmassa. Ylivoimainen enemmistö vastaajista kannattaa EU:n taloudellisen riippumattomuuden vahvistamista: 83 prosenttia on sitä mieltä, että unionin olisi hajautettava kauppasuhteitaan maailmanlaajuisesti. Lähes kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta (79 %) kannattaa jäsenvaltioiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on toiseksi korkein tulos sitten vuoden 2004.

Venäjän jatkaessa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 81 prosenttia eurooppalaisista toivottaa sotaa pakenevat ihmiset tervetulleiksi EU:hun. Yli kolme neljäsosaa (77 %) eurooppalaisista tukee taloudellisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle. Suomalaisista 95 % on sitä mieltä, että Ukrainaa on tuettava, kunnes se saavuttaa kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan. Lähes yhtä suuri osuus (93 %) pitää Venäjän hyökkäystä uhkana EU:n turvallisuudelle, ja 92 prosenttia kannattaa EU-tason puolustusyhteistyön lisäämistä. Suomalaisista 75 prosenttia on sitä mieltä, että EU:ssa pitäisi käyttää enemmän rahaa puolustukseen. Vastaava luku koko EU:ssa on 65 prosenttia.

Turvallisuus ja työttömyys mietityttää

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vastaajien mielestä edelleen EU:n merkittävin ongelma. Se mainittiin 26 prosentissa vastauksista. Seuraavaksi yleisimmät vastaukset ovat maahanmuutto (20 %), kansainvälinen tilanne (19 %) sekä turvallisuus ja puolustus (18 %). Suomalaisten mielestä kaksi EU:n merkittävintä ongelmaa ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan (40 % vastauksista) sekä turvallisuus ja puolustus (25 %). EU:n kansalaisista 73 prosenttia kannattaa talouspakotteiden asettamista Venäjän hallitukselle, yrityksille ja yksityishenkilöille. Suomessa vastaava luku on 89 prosenttia. Eurooppalaisista vastaajista 77 prosenttia katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on uhka EU:n turvallisuudelle. Suomalaisista puolestaan 89 prosenttia pitää Venäjän hyökkäystä uhkana myös Suomen turvallisuudelle.

Eurobarometri-tutkimuksen yhteydessä julkaistun Suomea koskevan maakohtaisen raportin mukaan suomalaisten mielestä kaksi merkittävintä ongelmaa Suomessa ovat työttömyys (40 % vastauksista) ja valtion velka (25 %). Molemmat luvut ovat nousseet edellisestä mittauskerrasta, työttömyys jopa 15 prosenttiyksikköä. Molemmat ovat myös selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella. Vastaava EU-maiden keskiarvo on kahdeksan prosenttia työttömyyden osalta ja 12 prosenttia valtion velan osalta. Suomalaisista 29 prosenttia uskoo työllisyystilanteen paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana, ja 27 prosenttia uskoo sen huononevan. Maan taloudellisen tilanteen uskoo taas paranevan 23 prosenttia suomalaisista ja huononevan 29 prosenttia suomalaisista. Loput uskovat tilanteen pysyvän samana.

Suomalaisista 80 prosenttia on tyytyväisiä demokratian toimimiseen Suomessa. Tyytyväisyys on selvästi korkeammalla tasolla kuin EU-maiden keskiarvo (54 %). Lisäksi raportin mukaan 91 prosenttia suomalaisista uskoo, että media tarjoaa luotettavaa tietoa. Tulos on EU-maiden keskiarvon (69 %) yläpuolella ja samalla tasolla kuin aiemmassa mittauksessa. Medioista suomalaiset luottavat eniten radioon ja televisioon. Kaikkein vähiten luotetaan sosiaaliseen mediaan.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: 

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_25_3032