Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt
15.12.2025 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt Suomessa tasaisesti viimeiset parikymmentä vuotta. Eläketurvakeskuksen (ETK) tilaston mukaan koko viime vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli yli 180 000. Heistä lähes 100 000 oli alle 68-vuotiaita.
Muutaman viime vuoden sisällä on tapahtunut kuitenkin käänne. Työnteko vanhuuseläkkeellä ei ole enää kasvanut.
– Viime vuoden lopussa teki töitä 81 000 vanhuuseläkeläistä. Määrä laski muutamalla tuhannella edellisvuodesta. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee, ja työssä jatketaan entistä pidempään, eläkkeellä työskentely vähenee, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.
Kannisto painottaa, että eläkeläisten työnteko ei ole yhtä säännöllistä kuin muiden, joten se vaihtelee kuukausittain. Kesällä työssä ollaan vähemmän ja talvikaudella hieman enemmän.
Eläkeiän nousu ja heikko suhdanne vaikuttavat
Pitkän kasvun pysähtyminen ei ole tullut asiantuntijalle täysin yllätyksenä. Eläkeiän nousu vaikuttaa tilastoihin, mutta kasvun pysähtyminen kertoo myös heikentyneestä suhdanteesta.
– Kun pitkäksi venynyt taantuma on heikentänyt työllisyyttä koko väestössä, se on heijastunut myös eläkeläisten työmahdollisuuksiin.
Huonoksi tilannetta ei kuitenkaan voi väittää. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on edelleen noussut, kun yhä useampi jatkaa työntekoa entiseen tapaan vanhuuseläkkeen alaikärajan täytettyään.
– Meillä on merkittävä työvoimapotentiaali 65–70-vuotiaissa. Tässä ikäryhmässä on sekä työuran pidentäjiä että työtä tekeviä eläkeläisiä. Tämän ikäryhmän työnteko on avainasemassa, jos ikääntyneet halutaan pitää työmarkkinoilla.
Vanhuuseläkeläisistä töissä käyvät pääasiassa alle 70-vuotiaat
ETK:n tilastojen mukaan vanhuuseläkeläisistä töitä tekevät eniten 65–68-vuotiaat. Näistä ikäryhmistä käy töissä 7 000–8 000 vanhuuseläkeläistä.
Puolen vuoden työskentelykään ei ole enää harvinaisuus.
– Vuonna 2024 alle 68-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat tekivät töitä keskimäärin reilun kuuden kuukauden ajan. 70-vuotiaat eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin reilun viiden kuukauden ajan, Kannisto laskee.
Vanhemmissa ikäluokissa työskentely on harvinaisempaa. 80-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä enää noin tuhat tekee töitä.
Mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan, sitä pienempi osuus ikäluokan elossa olevista on miehiä. Silti vanhemmissa ikäryhmissä työssä käyvistä eläkeläisistä enemmistö on miehiä.
Entistä suurempi osa eläkeläisten tuloista kertyy työstä
Työnteon yleistyminen näkyy eläkeläisten tulorakenteessakin. ETK:n erikoistutkija Anu Polvinen on tarkastellut tutkimuksessaan alle 80-vuotiaiden vanhuuseläkeläisten työssäkäyntiä ja tuloja vuosina 2010, 2016 ja 2023.
Vuonna 2023 joka viides vanhuuseläkeläinen sai palkka- tai yrittäjätuloja vähintään 500 euroa vuodessa. Lähes joka kymmenes sai työskentelystä tuloja yli 10 000 euroa.
– Palkka- ja yrittäjätulojen osuus eläkeläisten bruttotuloista on kasvanut. Vuonna 2023 työskentelystä saatavien tulojen osuus oli keskimäärin neljännes, kun taas vuonna 2010 vastaava osuus oli noin viidennes, kun tarkastellaan yli 500 euroa vuodessa työtuloja saaneita, Polvinen kertoo.
Johtajat ja yrittäjät työskentelevät eläkkeellä muita useammin
ETK:n tutkimuksen mukaan vanhuuseläkkeellä työskentelevät muita useammin korkeammin koulutetut ja parempituloiset.
– Suurin osa vanhuuseläkkeellä työskentelevistä käy työssä muiden kuin taloudellisten syiden vuoksi, vaikka lisätuloillakin on merkitystä.
Reilun vuosikymmenen aikana vanhuuseläkkeellä työssäkäynti on kasvanut kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisesti keskiasteen koulutuksen suorittaneilla ja keskituloisilla.
– Ammattiryhmistä yleisimmin työskentelivät johtajat, erityisasiantuntijat, maanviljelijät ja yrittäjät, Polvinen sanoo.
Tiesitkö? Eläkkeellä työskentelystä kertyy uutta eläkettä
Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansiosta.
Uusi eläke pitää hakea erikseen. Sen saa maksuun, kun eläkevakuuttamisen yläikäraja täyttyy. Tämä ikäraja on ensi vuonna 69 vuotta.
Eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkaa. Siksi tarvitset kaksi verokorttia, jos työskentelet eläkkeellä ollessasi – toisen eläkettä ja toisen palkkaa varten.
Aiheesta lisää
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2232
Erikoistutkija Anu Polvinen, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2218
Tilasto: Eläkeläisten työnteko (Etk.fi) Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkkeellä työskentelyn yleisyys ja merkitys bruttotuloille vuosina 2010, 2016 ja 2023. Eläketurvakeskuksen analyyseja 12/2025 (Julkari.fi)
Työskentely eläkkeellä (Työeläke.fi)
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme