HPV-testi on tehokkaampi ja yhtä turvallinen kuin papakoe kohdunkaulan syövän seulonnassa
HPV-seulonta löytää esiastemuutokset papaseulontaa herkemmin. Seulontaan kannattaa osallistua, kun siihen saa kutsun.

HUSin ja Suomen Syöpärekisterin tekemä tutkimus osoittaa, että HPV-seulonta on tehokkaampi ja yhtä turvallinen menetelmä kohdunkaulan syövän ehkäisyssä kuin perinteinen papakoe eli sytologinen seulonta.
HPV-testi ja papakoe ovat molemmat kohdunkaulan solunäytteitä. Molemmat otetaan samaan tapaan gynekologisessa tutkimuksessa joko laboratoriossa, terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Papakokeella havaitaan jo syntyneitä solumuutoksia. HPV-testillä etsitään HPV- eli papilloomavirusta, joka voi myöhemmin aiheuttaa solumuutoksia.
HPV-testi löytää siis syövän esiasteet aikaisemmin ja siten voi mahdollistaa jatkossa pidemmät seulontavälit. Tutkimus vahvistaa nykyistä ymmärrystä siitä, että HPV-seulonta toimii papaseulontaa paremmin.
Tutkimuksessa vertailtiin HPV-pohjaista ja sytologista seulontaa kahdella seulontakierroksella Suomen kansallisessa seulontaohjelmassa vuosina 2012–2022. Yhdeltä potilaalta otettiin siis tutkimuksessa HPV-näyte kahtena eri ajankohtana. Aineisto kattoi yli 1,1 miljoonaa naista ja yhteensä 1,57 miljoonaa seulontaa. Seurantatiedot ulottuivat lokakuuhun 2024.
HPV-testi havaitsee muutokset aiemmin kuin papa
HPV-seulonnalla syövän esiasteita löytyi 0,92 prosentilta ja papaseulonnalla 0,35 prosentilta seulotuista. HPV-seulotuista kolposkopiaan, eli kohdunsuun tähystykseen ohjattiin 3,37 prosenttia ja papa-seulotuista 0,98 prosenttia. Toisella seulontakierroksella esiastelöydökset vähenivät HPV-seulotuilla 60 prosenttiyksikköä, kun papaseulotuilla määrä väheni vain 6 prosenttiyksikköä.
HPV ja papaseulonta on otettu eri aikaan käyttöön eri puolella Suomea. Tämän vuoksi HPV- ja papaseulotut naiset erosivat jonkin verran toisistaan taustamuuttujien osalta. Tutkijat tarkastelivat löydöksiä myös vakioimalla seulontaan osallistuneet iän, seulontavuoden, koulutuksen, sekä alueen osalta.
Taustamuuttujat huomioiden löydökset pysyivät samansuuntaisina, eli kolposkopialähetteiden määrä oli HPV-seulotuilla kolminkertainen ja löydettyjen esiasteiden määrä 2,2-kertainen. Jos ensimmäinen HPV-testi oli negatiivinen, havaittiin syövän esiasteita toisella seulontakierroksella viiden vuoden kuluttua vain 0,2 prosentilla.
”Tulos kertoo siitä, että HPV-testi löytää hyvin syövän esiasteet, myös sellaiset, jotka olisivat papaseulonnalla jääneet huomaamatta. Lisäksi negatiivinen HPV-testi on negatiivista papatestiä luotettavampi”, kertoo väitöskirjatutkija, erikoistuva lääkäri Iiris Turunen.
Negatiivinen HPV-tulos voi pidentää seulontaväliä turvallisesti
Negatiivisen tuloksen saaneilla naisilla riski pysyy hyvin pienenä ainakin viiden vuoden ajan. Tämän vuoksi seulontavälin pidentäminen voi olla tulevaisuudessa järkevää erityisesti yli 50-vuotiaille.
”Tulos on osoitus siitä, että HPV-seulonta toimii. Varsinkaan negatiivisen testin jälkeen ei ole tarvetta ottaa ylimääräisiä näytteitä joukkotarkastusten välissä. Papaa ei kannata ottaa todennäköisesti enää keneltäkään ensisijaisena seulontatestinä”, kertoo dosentti, kliininen opettaja Ilkka Kalliala.
HPV-seulonnan myötä kolposkopialähetteiden määrä on kasvanut merkittävästi.
”Koska eri HPV-genotyypeillä on erilainen riski kehittyä syöväksi, kasvanutta lähetemäärää voitaisiin jatkossa purkaa ottamalla käyttöön tarkempi HPV-testi, joka tuottaa myös tiedon eri HPV-genotyypistä. Naisia, joilla on todettu pienemmän syöpäriskin HPV-tyyppi, voitaisiin täten turvallisesti seurata pidempään ennen kolposkopiaan ohjaamista ja välttää turhia jatkotutkimuksia”, sanoo kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä.
Lisäksi tutkimuksessa todettiin toisella HPV-seulontakierroksella kolposkopialähetteiden määrän lähteneen laskuun. Tämä kertoo siitä, että seulonnan alkuvaiheessa jää kiinni sellaisiakin esiasteita, jotka papatestillä olivat jääneet havaitsematta.
”Kun HPV-seulonta vakiintuu, voisi odottaa kolposkopiamäärien hiljalleen lähtevän laskuun jo tästäkin syystä”, Turunen selventää.
Tutkimus perustuu Suomen joukkotarkastusrekisterin tietoihin ja kattaa koko maan väestöpohjaisen seulontaohjelman.
Kohdunkaulasyöpä on maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin naisten syöpä. Syöpä kehittyy hitaasti esiasteiden kautta. Sen tärkein yksittäinen taustatekijä on pitkittynyt papilloomavirus- eli HPV-tartunta.
Maksuttomaan kohdunkaulasyövän seulontaan kutsutaan 25–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Seulonta perustuu 30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla HPV-testiin. Alle 30-vuotiailla seulonta pohjautuu papakokeeseen.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiris TurunenLL, väitöskirjatutkija, erikoistuva lääkäri
Puh:0504903762iiris.turunen@helsinki.fiIlkka KallialaLT, dosentti, kliininen opettaja
Puh:0504271204ilkka.kalliala@hus.fiVeli-Matti PartanenFT, kehittämispäällikkö (kohdunkaulan syövän seulonta)Suomen Syöpärekisteri
Puh:0505966367veli-matti.partanen@cancer.fiTietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS ser ut att lyckas balansera ekonomin och täcka underskotten före slutet av 202515.12.2025 12:32:47 EET | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlade på sitt möte den 15 december den sista årsprognosen för 2025. Enligt den lyckas HUS som första aktör inom social- och hälsovården balansera sin ekonomi och täcka sitt underskott på det sätt och inom den tidtabell som krävs enligt lag.
HUS-yhtymä näyttää onnistuvan talouden tasapainottamisessa ja alijäämien kattamisessa vuoden 2025 loppuun mennessä15.12.2025 12:21:57 EET | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsitteli 15.12. kokouksessaan vuoden 2025 viimeistä vuosiennustetta, jonka mukaan HUS-yhtymä pystyy ensimmäisenä julkisena sote-toimijana tasapainottamaan taloutensa ja kattamaan alijäämänsä lain edellyttämällä tavalla ja aikataulussa.
Vanlig axeloperation ger ingen nytta för patienten12.12.2025 10:28:37 EET | Pressmeddelande
Den finländska studien FIMPACT (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) har i en tioårsuppföljning visat att operationen inte ger någon fördel jämfört med andra behandlingsformer. Den axeldekompressionsoperation som länge använts vid behandling av axelsmärta minskar enligt studien inte smärtan och förbättrar inte heller funktionsförmågan eller livskvaliteten jämfört med placebokirurgi eller intensifierad fysioterapi.
Yleinen olkapään leikkaus ei tuo hyötyä potilaalle12.12.2025 10:28:37 EET | Tiedote
Suomalainen FIMPACT-tutkimus (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) on osoittanut kymmenen vuoden seurannassa, ettei leikkauksesta ole hyötyä verrattuna muihin hoitomuotoihin. Pitkään olkakivun hoidossa käytetty avarrusleikkaus ei tutkimusten mukaan paranna kipua, toimintakykyä tai elämänlaatua verrattuna lumeleikkaukseen tai tehostettuun fysioterapiaan.
Common shoulder surgery does not offer benefit to the patient12.12.2025 10:28:37 EET | Press release
The Finnish FIMPACT trial (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) has in a follow-up of ten years shown that surgery does not offer any benefit compared to other forms of treatment. According to studies, decompression surgery (arthroscopic subacromial decompression, ASD), which has long been used in the treatment of shoulder pain, does not reduce the pain or improve functional capacity or the quality of life when compared to placebo surgery or intensified physiotherapy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme