Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki

Yleisen käsityksen mukaan kristinuskoon kuuluu oppi siitä, että uskovat pääsevät taivaaseen ja toiset kadotukseen.  Petri Tikka esittää tutkimuksessaan, että lopulta niilläkin, jotka eivät uskoneet tämän elämän aikana, on pääsy Jumalan kohtaamiseen, katumukseen ja uskoon.

– Perustelen lopputulosta kristinuskon keskeisimmällä käsityksellä eli kolminaisuusopilla, joka tarkoittaa sitä, että Jumala on rakkaus. Jumala ei tahdo muuta kuin yhteyttä ihmisten ja itsensä välillä, koska hän itse on yhteyttä kolmen persoonan välillä. Jos joku ihminen päätyisi pysyvästi eroon Jumalasta ja Jumala olisi tähän lopputulokseen tyytyväinen, näkemys ihmisten Luojasta kolmiyhteisenä eli yhteyteen pyrkivänä ei toimisi.

Jos kaikki pelastuvat joka tapauksessa, tarvitaanko kirkkoa ja esimerkiksi lähetystyötä?

– Koko ihmiskuntaa ja luomakuntaa koskevaa toivoa on kuitenkin mahdollista soveltaa esimerkiksi lähetystyöhön ja kirkollisiin toimituksiin, kuten kasteeseen ja hautaan siunaamiseen, koska niiden perusta nähdään Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa, joista avautuu toivon horisontti koko maailmalle.

Akateeminen tutkimus tarkastelee eri käsityksiä

Petri Tikan mukaan kysymyksiä lopullisesta kohtalosta ei ole aina osattu tai uskallettu nostaa esille.

– Uskonnon mielekkyys liittyy usein sen tarjoamaan toivon ja vaikeissa tilanteissa jaksamisen näkökulmaan, mutta uskonto voi myös luoda traumaattisia kokemuksia lähestymistapansa perusteella, Petri Tikka sanoo.

Traumat voivat olla esimerkiksi elämänmittaista ahdistusta johtuen ikuisen kadotuksen odottamisesta ihmisille, usein läheisille, jotka eivät ole uskoneet oikealla tavalla tämän elämän aikana.

Akateeminen tutkimus tarjoaa mahdollisuuden peilata eri käsitysten sisäistä johdonmukaisuutta ottamatta kantaa uskonnon omiin totuussisältöihin.

– Tällainen metodologia luo rauhaa rakentavia mahdollisuuksia yhteiskunnalliselle keskustelulle, uskontojen sisäiselle keskustelulle ja eri käsitysten väliselle kohtaamiselle.

Toivoa sisältävä maailmankuva edistää konfliktien ratkaisuja

Jos toivo on sisään kirjoitettu maailmankuvaan, uskonnolliseen tai uskonnottomaan, se voi Tikan mukaan muokata myös eettisiä valintoja ja vaikuttaa ihmisten välisen ymmärryksen toteutumiseen.

– Tekoälyn haastaessa käsitystä siitä, mitä erityistä on ihmisyydessä, inhimillisten maailmankuvien hahmottaminen on entistä keskeisempää. Myötätunto, moraaliset valinnat ja tunne-elämä ovat parhaimmillaan ihmisten ominta aluetta, ja uskonto tarjoaa tällaisille inhimillisille seikoille maailmankatsomuksellisia viitekehyksiä.

Myös konfliktien ratkaisussa keskeisenä on usein eri ryhmittymien positiivisten uskomuksellisten voimavarojen hyödyntäminen vuoropuhelun mahdollistajana. Laajat tulevaisuuden uhat saavat vastapainoa maailmankatsomuksista, jotka näkevät lopullisen horisontin positiivisena tämän hetken tilanteesta huolimatta.

– Aihe on erityisen relevantti vuonna 2025, jolloin juhlitaan Nikean uskontunnustuksen juhlavuotta 1700 vuotta sen laatimisen jälkeen. Uskontunnustuksessa määriteltiin juuri kolminaisuusoppi, kaikkein keskeisin kristillinen oppi, jolla erotellaan edelleen kristilliset kirkot muista liikkeistä esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvostossa.

Lisätiedot

Tutkija, pastori Petri Tikka väittelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa pe 19. joulukuuta 2025 klo 13.

Lue lisää väitöksestä tapahtumakalenterista.