Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa

15.12.2025 13:36:09 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.

Nainen istuu lattialla pää polvissa nojaten seinään takanaan. Viinipullo vasemmalla puolella.
Kokonaisvaltainen addiktiokäsitys kuvaa riippuvuuden kehollisena, koettuna ja elämäntilanteisena sekä elämänhistoriassa kehittyvänä kokonaisuutena, jonka kokonaisuudessa on osuutensa niin aivokemialla, yksilön valinnalla kuin elämäntilanteilla”, Piia Koivumäki kertoo. Kuva: Syda Productions (Mostphotos)

Valinta vai sairaus?

Päihderiippuvuutta pidetään ihmisen omana valintana tai sairautena. Keskustelu on jumiutunut yksilöä syyllistävän ja edellisen stigmaa poistamaan pyrkivän aivosairauspuheen vastakkainasetteluksi. Addiktio on nähty myös laajempana sosiaalisena ongelmana.

Koivumäen mukaan on ilmeistä, että addiktioon kuuluu yksilön ja aivojen mutta myös sosiaalinen taso. Mikään edellisistä näkökulmista ei kuitenkaan yksinään kykene tavoittamaan addiktion monitahoista kokonaisuutta. Häpeäleimaa poistamaan pyrkinyt aivosairauspuhe synnyttää myös toisenlaista stigmaa. ”Ohuet mallit näkevät addiktion yksilön ongelmana syyllistäen yksilöä tai leimaten hänet parantumattomasti sairaaksi”, Koivumäki kuvaa.

Puhe omasta valinnasta ja parantumattomasta sairaudesta ei herätä toivoa

”Puhe ihmisen omasta valinnasta tai parantumattomasta sairaudesta on leimaavaa ja negatiivista riippuvuuspuhetta. Vaikka sairauskäsitys on joskus hyödyllinen, lähtökohtaisesti ”kroonisen alkoholistin identiteetti” ei herätä toivoa, eikä houkuttele avun piiriin varhain, mikä olisi ensisijaisen tärkeää”, Koivumäki toteaa.

Koivumäen mukaan yksilön valinnan tai aivojen sijaan on pohdittava addiktion kokonaisuutta ja kysyttävä, mistä puhumme, kun puhumme addiktiosta. Väitöskirjan keskiössä on addiktion kokonaisuus, joka sulkee sisäänsä niin aivot, yksilön valinnan kuin sosiaalisen todellisuuden, ”joiden yhteispelissä riippuvuus kehkeytyy”, Koivumäki kuvaa.

”Kokonaisvaltainen addiktiokäsitys kuvaa riippuvuuden kehollisena, koettuna ja elämäntilanteisena sekä elämänhistoriassa kehittyvänä kokonaisuutena, jonka kokonaisuudessa on osuutensa niin aivokemialla, yksilön valinnalla kuin elämäntilanteilla”, Koivumäki kuvaa.

Elämäntilanteinen näkökulma addiktioon

Syyllistämisen ja sairauden sijaan katse on kiinnitettävä elämäntilanteeseen, jolloin nähdään ne yksilötason ylittävät suhteet ja tilanteet, joissa addiktio kehittyy. Elämäntilanteinen lähestymistapa addiktioon pääsee yksilön ja aivotason tuolle puolen. Tällöin ei enää ole viallista tai sairasta yksilöä, johon stigma voidaan liittää, Koivumäki painottaa.

Stigman torjumiseksi ja hoidon uudistamiseksi tarvitaan monitieteistä ja monialaista yhteistyötä. Väitöskirja tarjoaa uuden neutraalimman stigmaa purkavan elämäntilanteisen lähestymistavan, jotta varhaiseen tukeen uskalletaan hakeutua varhain. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa monimuotoisen hoidon ja kokemuksellisesti saavutettavan tuen kehittämiseen. ”Kun näkökulma laajenee, niin stigma pienenee”, Koivumäki kiteyttää.

YTM Piia Koivumäen filosofian väitöskirjan ”Holistinen addiktiokäsitys Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19. joulukuuta klo 12 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, FT, dosentti Jussi Backman Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Joona Taipale. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkossa.

Lisätietoja: 

Piia Koivumäki, pk.koivumaki@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilö itsensä ottamassa kuvassa päällään tummanpunainen paita. Vaaleat hiukset ovat auki ja päässä ovat tummasankaiset silmälasit.
Piia Koivumäen filosofian väitöskirjan ”Holistinen addiktiokäsitys Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19. joulukuuta klo 12 vanhassa juhlasalissa S212.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.

Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye