Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa

Eniten laskivat sähkön ja kaukolämmön päästöt. Kaukolämmön tuotannossa vähennettiin edelleen kivihiilen ja turpeen käyttöä. Sähkön tuotannossa tuulivoiman osuus jatkoi kasvuaan. Kulutussähkön päästöt pienenivät noin 24 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 34 prosenttia. Kaukolämmön päästöt laskivat noin 19 prosenttia.

Myös muiden sektoreiden, kuten öljylämmityksen, teollisuuden ja jätteiden käsittelyn päästöt pienenivät hieman vuoteen 2023 verrattuna.

Tieliikenteen päästöt kasvussa

Tieliikenteen päästöt kasvoivat Suomessa noin neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvu johtui pääosin liikennepolttoaineiden bio-osuuden laskemisesta. Tieliikenne oli ainoa sektori, jonka päästöt kasvoivat edellisvuoteen verrattuna.

”Suomen kokonaispäästöjen ja erityisesti sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen pienentyessä tieliikenteen päästöt korostuvat entisestään. Tieliikenteen osuus päästöistä on jo noin kolmannes. Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tulisikin vaikuttaa politiikkatoimilla entistä vahvemmin”, Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Jari Rantsi sanoo.

Maakuntien hyvä päästökehitys jatkui

Kaikkien maakuntien ilmastopäästöt jatkoivat pienenemistään vuoteen 2023 verrattuna. Päästöt vähenivät noin kahdesta kymmeneen prosenttia. Myös asukaskohtaiset päästöt jatkoivat laskuaan. Maakuntien päästöjen pienenemiseen vaikuttaa samat tekijät kuin Suomen kokonaispäästöjen pienenemiseen, sähkön tuotannon puhdistuminen ja kaukolämmön tuotannon siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista.

Maakuntien väliset erot päästövähennyksissä johtuvat muun muassa elinkeinorakenteesta, maataloudesta ja kaukolämmön polttoainekäytön eroista.

Hinku-verkostoon kuuluvat kunnat ja maakunnat ovat sitoutuneet kansallista tavoitetta kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin ja ne kehittävät ilmastoratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. 

Graafit liitteessä

• Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990, 2005-2024 (ennakko) (pdf)
• Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2023 (lopullinen) ja 2024 (ennakko) (pdf)
• Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2024 (ennakko) (pdf)
  
  

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:

Suomen ympäristökeskus (Syke) laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille, maakunnille ja ELY-alueille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä. Laskennassa ei ole mukana päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttö, teollisuuden sähkönkulutus eikä maankäytön CO2-päästöt (LULUCF).

• Päästötietopalvelu
• Päästölaskennan menetelmä
• Raportti: Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018
• Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille
  
  

Lisätietoa

• Erikoissuunnittelija Jari Rantsi, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1274, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Suunnittelija Markus Niemelä (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 050 441 1068, etunimi.sukunimi@syke.fi