Pienituloisten osuus kasvoi viime vuonna – pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot laskivat
16.12.2025 08:02:27 EET | Tilastokeskus | Tiedote
Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 % ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 % vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat. Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat.
Pienituloisuusrajan alle jäi 782 300 henkilöä, kun raja on EU:n tilastoviraston Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 % koko väestön vuosittaisesta mediaanitulosta. Pienituloisten lukumäärä kasvoi 45 500 henkilöllä vuotta aiemmasta. Pienituloisia oli 14,2 % asuntoväestöstä, kun vuotta aiemmin osuus oli 13,4 %. Tämä selviää tulonjakotilaston tiedoista.
”Voi myös sanoa, että pienituloisuus syveni edellisvuodesta. Tämä näkyy siten, että pienituloisten tulot jäivät keskimäärin kauemmaksi pienituloisuuden rajasta”, toteaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto.
Jos verrataan erilaisia asuntokuntia, pienituloisuus on yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä. Yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista lapsista 28,1 % oli pienituloisia vuonna 2024. Yhteensä lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 137 400 eli 13,8 % kaikista lapsista.
Toisaalta ulkomaalaistaustaisten osuus ja määrä pienituloisten joukossa on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä, jonka aikana maahanmuutto on vilkastunut.
”Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste oli noin kolminkertainen suomalaistaustaisiin verrattuna”, Törmälehto sanoo.
Suomalaistaustaisista pienituloisia oli 11,8 % ja ulkomaalaistaustaisista 33,9 %.
Tuloerot kasvoivat hieman
Kaikkiaan suomalaisten reaalitulot palasivat kasvuun vuonna 2024, kun ne kahtena edeltävänä vuotena olivat poikkeuksellisen korkean inflaation seurauksena laskeneet. Tulojakauman alaosassa kehitys oli kuitenkin heikompaa ja pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen taso aleni edelleen.
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli tämän tuloksena 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi ja sai arvon 28,4. Kerroin on 2000-luvulla vuoroin noussut, vuoroin laskenut, ja se oli suurimmillaan 29,5 juuri ennen finanssikriisiä vuonna 2007.
”Tuloerojen muutokseen vaikuttavat monet tekijät, kuten suhdanteet, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestörakenteen kehitys. Tilastosta ei kuitenkaan voi suoraan eritellä, miten näiden muutokset ovat vaikuttaneet tuloeroihin”, Törmälehto toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti TörmälehtoErikoistutkijaTilastokeskus
Puh:029 551 3680veli-matti.tormalehto@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Suomen talous ampaisi laajaan kasvuun tammi-maaliskuussa – yhtenä syynä puolustusinvestoinnit29.5.2026 08:02:40 EEST | Tiedote
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta. Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Pahoinpitelystä epäilty yhä useammin alaikäinen – naisuhrien määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 202527.5.2026 08:07:14 EEST | Tiedote
Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäiltyjen alaikäisten määrä nousi vuonna 2025 jälleen uuteen ennätykseen. Alle 18-vuotiaita epäiltyjä oli lähes 7 500, mikä oli noin 17 % enemmän kuin vuonna 2024.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2025 – maankäyttösektori oli jälleen päästölähde22.5.2026 08:01:08 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (LULUCF) olivat viime vuonna 36,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Kokonaispäästöt laskivat 2,7 miljoonaa tonnia eli 7 % vuodesta 2024.
Alle 18-vuotiaiden määrä putosi alle miljoonan21.5.2026 08:03:56 EEST | Tiedote
Huhtikuussa alle 18-vuotiaiden määrä laski ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Huhtikuun lopussa alle 18-vuotiaita oli 999 232.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme