Osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloissa pieniä muutoksia suojaosan poistamisen jälkeen
17.12.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Tiedotetta on päivitetty: Alkuperäisen tiedotteen tiedot työttömien tuloista perustuivat Kelan etuusrekisterin tietoihin. Julkaisun jälkeen on selvinnyt, että työttömyysturvan suojaosan aikana osaa vähäisistä eli suojaosan alle jäävistä tuloista ei ole kirjattu etuusrekisteriin. Tämän vuoksi tarkastelut on tehty uudelleen tulorekisterin tietoihin perustuen. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen työttömien työttömyysturvan aikaiset ansiotulot ovat painottuneet hiukan aiempaa pienempiin summiin. Osa-aikaisen työskentelyn lopettaminen työttömyysturvan aikana lisääntyi hieman. Muutos näkyy erityisesti Kelan maksaman perusturvan saajilla.

Työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistui 1.4.2024 suojaosa, joka aiemmin mahdollisti 300 euron ansiotulot ilman, että etuus pieneni. Nyt etuudet alkavat pienentyä heti ensimmäisestä ansiotuloeurosta, ja 300 euron ansiotuloilla bruttotulot kasvavat enää 150 euroa.
Suojaosan poistamisen jälkeen touko–syyskuussa 2024 Kelan työttömyysetuuksia saaneiden työtuloissa ei havaita suuria muutoksia aiempaan. Noin 300 euroa oli edelleen yleisin ansiotulojen määrä perusturvan saajilla, ja alle 300 euron tulojen osuus kasvoi vain hienoisesti.
Ansioturvan saajilla tulot painottuivat edelleen noin 1 500 euron tasolle, mikä oli sama kuin ennen suojaosan poistoa.
– Pienten työtulojen hienoinen yleistyminen saattaa kertoa siitä, että perusturvan saajat ovat valinneet työskennellä vähemmän. Toisaalta voi myös olla, että tarjolla on ollut vähemmän tai heikommin palkattuja työtilaisuuksia, sanoo Kelan erikoistutkija Laura Peutere.
Perusturvan saajilla työskentelyn lopettaminen hieman yleisempää kuin aiemmin. Perusturvaa ja työtuloja edellisellä vuosineljänneksellä saaneista noin 14–22 prosenttia lopetti työskentelyn seuraavalla vuosineljänneksellä vuosina 2022–2023. Suojaosan poistamisen jälkeen lopettaminen oli yleisempää kuin edellisinä vuosina vastaavina ajankohtina, joskin työskentelyn lopettaneiden osuus kasvoi myös ennen suojaosan poistoa vuodesta 2022 vuoteen 2023. Kasvu vastaa vuosineljännestasolla noin 1 100–1 500 työskentelyn lopettavaa henkilöä enemmän kuin aiemmin.
Vähäisiä työtuloja eli enintään 300 euroa kuukaudessa saaneet työttömät lopettivat etuuden aikaisen työskentelyn useammin, ja heillä myös työnteon lopettaminen yleistyi suojaosan poiston jälkeen enemmän kuin suurempia summia saaneilla. Ansioturvan saajilla työskentelyn lopettaminen ei kasvanut.
– Työttömien perusturvan saajilla kytkökset työelämään ovat yleisesti ottaen heikompia kuin ansioturvan saajilla. Suojaosan poistamisen jälkeen osalla perusturvan saajista kytkökset jäivät vähäisemmiksi kuin aiemmin, sanoo Peutere.
Taustalla lakiuudistus
Suojaosan poistamista perusteltiin hallituksen esityksessä sillä, että suojaosa heikentää työntekijän kannustimia työllistyä kokoaikatyöhön. Aiempi tutkimus osoittaa, että suojaosa lisäsi työttömien osa-aikaista työntekoa, mutta vaikutus kokopäivätöihin siirtymiseen oli vähäinen.
Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, missä määrin vuoden 2024 uudistukset ovat lisänneet siirtymiä kokoaikatyöhön.
Tiedotetta on päivitetty 16.11.2026: Laskelmat on tehty uudelleen tulorekisterin tietojen perusteella, ja kirjoitusta on päivitetty kauttaaltaan vastaamaan uusia tuloksia. Keskeisin muutos on, että suojaosan poistamisen jälkeen osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloissa on nähtävissä vain pieniä muutoksia, kun alkuperäisellä aineostolla näytti siltä, että pienten tulojen osuus olisi selvästi kasvanut muutoksen jälkeen.
Näin tarkastelu tehtiin
Kelan tutkijat vertasivat perusturvan ja ansioturvan saajien nollaa euroa suurempien ansiotulojen suhteellisia jakaumia ennen suojaosan poistamista (5–9/2023) ja suojaosan poistamisen jälkeen (5–9/2024).
Lisäksi tutkijat tarkastelivat vuosien 2022–2024 kunkin vuosineljänneksen aikana ansiotuloja saaneita perusturvan ja ansioturvan saajia sen mukaan, saivatko he seuraavalla vuosineljänneksellä edelleen ansiotuloja ja työttömyysturvaa, pelkkää työttömyysturvaa vai ei kumpaakaan.
Tarkastelu kertoo muutoksesta ajassa, mutta ei muutoksen syy-seuraussuhteista.
Lisätiedot
Kelan tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta yksityiskohtaisemmin Kelan tutkimusblogissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PeutereerikoistutkijaKela
Puh:050 464 0327laura.peutere@kela.fitietotarjotin.fi/yhteystieto/666592/laura-peutereKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA:s och Kanta-tjänsternas webbkurser flyttar till en ny gemensam lärmiljö den 1 december 202617.11.2026 12:30:27 EET | Pressmeddelande
Lärmiljön för FPA:s webbkurser förnyas i december 2026. Om du har påbörjat utbildningar i den nuvarande lärmiljön rekommenderar vi att du slutför den innan den stängs. Från och med den 1 december hittar du alla webbkurser från FPA och Kanta i en gemensam lärmiljö.
Kelan ja Kannan verkkokurssit siirtyvät uuteen, yhteiseen oppimisympäristöön 1.12.202617.11.2026 12:30:27 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan verkkokurssien oppimisympäristö vaihtuu joulukuussa 2026. Nykyisessä oppimisympäristössä aloitetut koulutukset kannattaa suorittaa, ennen kuin ne suljetaan. Jatkossa löydät samasta ympäristöstä kaikki Kelan ja Kannan verkkokurssit.
Stöd återgången till arbetet redan under sjukfrånvaron17.11.2026 10:53:58 EET | Pressmeddelande
Syftet med sjukfrånvaro är att stödja övrig behandling och återhämtning. Vid längre sjukfrånvaro är det viktigt att bedöma vilket stöd arbetstagaren eventuellt behöver för att kunna återgå till arbetet. FPA har sammanställt nytt material om olika skeden under sjukfrånvaron och om hur arbetsförmågan kan stödjas. Materialet riktar sig till både arbetstagare och arbetsgivare.
Työhön paluuta kannattaa tukea jo sairauspoissaolon aikana17.11.2026 10:53:58 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Sairauspoissaolon tarkoitus on tukea muuta hoitoa ja toipumista. Pitkittyvän sairauspoissaolon aikana on tärkeää arvioida, millaista tukea työntekijä mahdollisesti tarvitsee työssä työhön palaamiseen. Kela on koonnut työntekijöille ja työnantajille uudet sisällöt sairauspoissaolon vaiheista ja työkyvyn tukemisesta.
Nina Nissilä lämnar sin direktörspost vid FPA i december13.11.2026 10:00:38 EET | Pressmeddelande
Nina Nissilä har meddelat att hon avgår på eget initiativ från sin direktörspost vid Folkpensionsanstalten (FPA). Nissilä lämnar FPA den 11 december 2026. Framöver kommer hon att fokusera på styrelse- och rådgivaruppdrag.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme