Tutkimus osoittaa työnantajien olevan keskeisessä roolissa sukupuolten palkkaeron selittämisessä
11 maassa toteutettu tutkimus osoittaa, että työnantajat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, vaikka työskentelisivät samoissa ammateissa.

Tutkijat havaitsivat, että yrityskohtaiset palkkapreemiot selittävät 10–30 prosenttia sukupuolten palkkaerosta yksityisen sektorin tuntipalkoissa kymmenessä Euroopan maassa sekä Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltiossa. Palkkapreemiolla tarkoitetaan lisäpalkkaa, jota osa yrityksistä maksaa kaikille työntekijöilleen heidän yksilöllisten ominaisuuksiensa perusteella ennustetun palkan lisäksi.
Suomessa yrityskohtaiset palkkapreemiot selittävät noin 15 prosenttia sukupuolten välisestä tuntipalkkaerosta yksityisellä sektorilla. Tämän perusteella Suomi kuuluu niihin maihin, joissa yrityksillä on selvästi merkitystä sukupuolten välisen palkkaeron synnyssä, vaikka yhteys ei ole yhtä voimakas kuin Saksassa, Unkarissa tai Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden joukossa Suomi vertautuu Tanskaan ja Ruotsiin, joissa yritysten osuus palkkaerosta on noin 15–20 prosenttia. Norjassa yritysten merkitys on jonkin verran suurempi, noin 20–25 prosenttia.
Tutkimus keskittyy kahteen mekanismiin, jotka liittyvät palkkaeroon kaikissa maissa. Ensinnäkin naiset työskentelevät miehiä useammin yrityksissä, jotka maksavat kaikille työntekijöilleen matalampia palkkapreemioita. Tätä kutsutaan valikoitumiskanavaksi. Toiseksi saman yrityksen sisällä naiset saavat pienempiä palkkapreemioita kuin mieskollegansa, mitä kutsutaan palkanasetantakanavaksi.
”Analyysimme osoittaa, että naiset saavat jossain määrin alempaa palkkaa kuin mieskollegansa saman yrityksen sisällä. Useimmissa maissa palkkaeron pääasiallinen selittäjä on kuitenkin valikoitumiskanava. Tämä tulos ei muutu, vaikka huomioidaan naisten ja miesten sijoittuminen eri ammatteihin. Tulokset viittaavat siihen, että ammatinvalinnan lisäksi työnantajilla on tärkeä rooli sukupuolten välisten palkkaerojen synnyssä”, sanoo erikoistutkija Stefano Lombardi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Kolme syytä sille, miksi palkkaero säilyy
Naisten valikoituminen matalampaa palkkaa maksaviin yrityksiin voimistuu iän myötä. Miehet etenevät uralla todennäköisemmin ja siirtyvät korkeampia palkkapreemioita maksaviin yrityksiin noin 30–50-vuotiaina, kun taas naiset tekevät tällaisia siirtymiä harvemmin. Tämän seurauksena miesten ja naisten välinen ero yrityskohtaisten palkkapreemioiden tasossa kasvaa elinkaaren aikana.
Lisäksi naiset työskentelevät miehiä useammin osa-aikaisesti, ja he ovat myös useammin töissä yrityksissä, joissa osa-aikatyö on yleistä. Nämä yritykset maksavat järjestelmällisesti matalampia palkkapreemioita kaikille työntekijöille sukupuolesta riippumatta.
Kolmas tekijä on se, että korkeita palkkapreemioita maksavissa yrityksissä naiset saavat keskimäärin vain noin 90 prosenttia siitä preemioiden kasvusta, jonka miehet saavat. Toisin sanoen, kun yrityksen ylijäämä kasvaa, naiset hyötyvät siitä – mutta vähemmän kuin miehet.
”Nämä kolme ilmiötä ovat hämmästyttävän yhdenmukaisia eri maiden välillä, ja mekanismit toimivat samankaltaisesti, vaikka instituutiot työmarkkinoilla ovat paikoin hyvin erilaiset. Tämä viittaa siihen, että kyse on rakenteellisista ja yleistettävissä olevista tekijöistä, jotka vahvistavat sukupuolten välistä eriarvoisuutta yritysten palkanasetannan kautta”, Lombardi toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Stefano Lombardi (englanniksi)Erikoistutkija
Puh:0295 519 512stefano.lombardi@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Huipputuloiset reagoivat tuloverotuksessa tapahtuviin muutoksiin9.12.2025 07:04:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.
Yrityksille myönnetty palkkatuki parantaa työllisyyttä eikä syrjäytä muuta työllistämistä4.12.2025 07:08:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä ja edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla, ja vaikutukset näkyvät suurempina tuloina ja julkisen talouden hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Järjestöille myönnetyillä tuilla taas on julkiselle taloudelle negatiivinen vaikutus.
Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista30.10.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa30.9.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä22.9.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme