Tutkimus tarkentaa uniapnean hoitoa

Uniapnean hoito on hyvin yksilöllistä. Hoitotavan valintaan vaikuttaa ihmisen suun ja leuan rakenne. Tästä lähtökohdasta on kehitetty uusi entistä tarkempi tutkimusmenetelmä. Valtakunnallinen kirurgisen hoidon työryhmä koordinoi koulutusta menetelmään myös muille Suomen korvalääkäreille ja suu- ja leukakirurgeille.

– Uudella tutkimustavalla saamme perusteellisen ja kohdennetun arvioinnin nielun ahtaumasta. Tutkimme nukutetun potilaan hengitystä, muuttuuko se, kun siirrämme leuan asentoa, Syöpäklinikan ja Pääkeskuksen palvelualuejohtaja Tero Soukka kertoo.

Tutkimus auttaa valitsemaan potilaat, joille tarjotaan vaikuttavin ja myös kallein hoitomuoto, leukojen asentoa korjaava leikkaus.

– Valtakunnallinen uniapnean kirurgisen ja kiskohoidon työryhmämme on tehnyt tutkimustuloksiin perustuvan linjauksen, että ortognaattiskirurginen hoito voidaan tehdä uniapnean diagnoosilla, vaikka purentavirhettä ei olisi, ryhmän puheenjohtajana toimiva Soukka kertoo.

Ortognaattiskirurginen hoito tarkoittaa uniapneaa sairastavan potilaan kohdalla leukojen siirtoa eteenpäin.

Tähän asti vastaavaa leukakirurgiaa on tehty purentavirheiden perusteella. Nyt rakenteellisen (obstruktiivisen) uniapnean perusteella tehtävien leukaleikkausten määrä mahdollisesti kasvaa nykyisestä, Tyksissä noin kymmenestä leikkauksesta vuodessa.

Leukaleikkaus on potilaallekin vaativa hanke, sillä hoito kaikkine vaiheineen kestää noin neljä vuotta. Muita edellytyksiä ovat nuori ikä, hyvä yleisterveys ja tupakoimattomuus.

– Kukaan ei ohjaudu leikkaukseen suoralta kädeltä, vaan uniapnean hoito aloitetaan oirekuvan kartoituksella, käytännössä kotiin yöksi otettavalla, hengitystä rekisteröivällä laitteella. Yleensä keskivaikean ja vaikean uniapnean hoito aloitetaan CPAP-laitteella. Lievän uniapnean hoidossa usein painonhallinnalla jo voidaan saada merkittävä parannus hengitykseen, Soukka toteaa.

Uniapnea ei aina liity ylipainoon

Uniapneatauti on uusi kansantautimme, joka yleistyy ylipainoisuuden lisääntyessä. Toisaalta uniapneaa sairastavista kolmasosa on normaalipainoisia. Aikuisväestössä Suomessa uniapneataudin esiintyvyydeksi on arvioitu 4,2 prosenttia. Varsinais-Suomen alueella yhdeksän ihmistä tuhannesta aikuisesta saa uniapneadiagnoosin joka vuosi.

– Jos unenaikaisia hengityskatkoja esiintyy lähinnä selällään nukkuessa, asentohoito voi olla riittävä apu. Erikoissairaanhoitoon lähetetään potilaat, joilla nämä hoitokeinot eivät riitä, eli potilas on edelleen oireinen. Myös hengityskatkojen suuri määrä ja siitä aiheutuva veren happikyllästeisyyden lasku sitä edellyttää, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jaakko Piitulainen Tyksin korvaklinikalta kertoo.

Tavallisin hoitomuoto CPAP-laite

Tavallisin aloitettava uniapnean hoitomuoto on CPAP-laitehoito (Continuous Positive Airway Pressure). Laite puhaltaa ylipaineella ilmaa hengitysteihin pitäen hengitystiet avoimina.

Varsinais-Suomen alueella vuonna 2024 aloitettiin 3200 yli 18-vuotiaalle potilaalle CPAP-laitehoito (miehiä 58, naisia 42 prosenttia). Laitehoitoon sitoutuu noin 85 prosenttia potilaista.

Korvalääkärin suorittamista, hengitystietä avartavista leikkauksista nielurisaleikkaus on tavallisin.

– Se on tehokas hoitokeino, kun nielurisat ovat kookkaat. Vuosittain nielurisaleikkaus tehdään Tyksissä noin 10–20 aikuiselle uniapneaa sairastavalle. Määrä on ollut kasvusuuntainen viime vuosina, kun tutkimustieto aiheesta on lisääntynyt. Leikkaushoidon tulokset ovat hyviä, kun potilaat on valittu oikein, Piitulainen kertoo.

Tyksissä tehdään lisäksi useita satoja lasten nielurisaleikkauksia vuosittain.

Kiskohoito sopii monelle

Kiskohoito on hoitovaihtoehto uniapneaa sairastaville. Varsinais-Suomessa tehdään yksilöllinen kisko noin 370 henkilölle vuodessa.

– Meillä arvioidaan kiskohoidon soveltuvuus potilaalle. Uniapneakisko on vaihtoehto potilaille, joilla on lievä, keskivaikea tai vaikea uniapnea ja jotka eivät ole tottuneet CPAP-hoitoon, erikoistuva hammaslääkäri Juho-Matti Huhtala Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalta kertoo.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastava, jonka painoindeksi on alle 30 ja laitehoito jo kokeiltu, saa kiskon lääkinnällisenä laitteena maksuttomasti.

Potilaalta kiskohoito edellyttää riittävän hyvää hampaistoa.

– Riittävän hyväkuntoinen hampaisto tarvitaan tukemaan kiskoa. Hampaiden perushoidon tulee olla kunnossa ennen kiskohoidon aloittamista. Kaikille kiskohoito ei siltikään sovi vaan esimerkiksi leukojen ja purennan suhde saattaa rajoittaa kiskohoitoa tietyillä potilasryhmillä, Huhtala sanoo.

Kiskohoito on yleensä yhtenä vaiheena myös henkilöllä, jolle suunnitellaan leikkausta.

Myös lievää uniapneaa sairastavalle kisko on hoitovaihtoehto, tällöin kisko tulee omakustanteiseksi. Moni valitsee mieluummin elintapahoidon.

– Lievän taudin diagnoosi voi toimia niin, että ihminen motivoituu muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan. Silloin uniapnean uhka toimii hyvällä tavalla, Huhtala toteaa.

Lihavuuden hoito auttaa uniapneaa sairastavaa

Lihavuus ja uniapnea kytkeytyvät toisiinsa, sillä kaksi kolmesta lihavasta aikuisesta kärsii uniapneasta. Lihavuuslääkkeet- ja –kirurgia auttavat painonpudotuksessa.

Kirurgialla saadaan merkittävä vaikutus liitännäissairauksiin, muun muassa uniapneaan, vaikka leikatuille jää usein leikkauksenkin jälkeenkin jonkin verran ylipainoa.

– Lihavuuskirurgian hyötynä on merkittävä ja pysyvä painon lasku. Leikkauksella saadaan tutkimusten mukaan jopa joka toisella uniapneaa sairastavalla uniapnean oireilu pois, muiden merkittävien hyötyjen lisäksi, erikoislääkäri Jussi Haijanen Tyksin vatsaelinkirurgian yksiköstä kertoo.

Tyksissä tehdään 140–150 lihavuusleikkausta vuodessa. 

Fakta

Käypä hoito -suosituksen mukaan terveydenhuollossa lihavuutta tulee ehkäistä ja hoitaa erityisen aktiivisesti

• henkilöillä, joilla on lihavuuden lisäksi liitännäissairauksia tai niiden vaaratekijöitä
• henkilöillä, joilla on vaikea lihavuus (painoindeksi ≥ 35 kg/m2)
• naisilla, jotka ovat lihavia ja suunnittelevat raskautta tai ovat raskaana tai on vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.