Suomalaisten luottamus Ruotsin puolustukseen heikolla tasolla

Hanaholmenin ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston laatima Suomi-Ruotsi 2025 -barometri sisältää laajan analyysin maidemme välisestä yhteistoiminnasta, ja siinä tarkastellaan yhteistyötä esimerkiksi elinkeinoelämän, kulttuurin, tutkimuksen ja puolustuksen aloilla.

Barometri osoittaa muun muassa, että Ruotsin Nato-jäsenyydestä huolimatta suomalaisten luottamus Ruotsin puolustukseen ei ole kohentunut merkittävästi. Vastauksena väitteeseen ”Ruotsi on vahvan sotilaallisen puolustuksen omaava maa” vain 1 % vastaajista kertoo olevansa täysin samaa mieltä, kun taas 19 % vastaa olevansa osittain samaa mieltä. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 2 ja 14 %.

Ruotsalaisten käsitys Suomen puolustuksesta on täysin toisenlainen. Kysymykseen, onko Suomi vahvan puolustuksen omaava maa, 35 % vastaajista sanoo olevansa täysin samaa mieltä ja yhtä moni on osittain samaa mieltä. Näin ollen luku on hieman noussut vuodesta 2023, jolloin 27 % ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä ja 32 % osittain samaa mieltä.

”Oli hieman yllättävää huomata, että suomalaisilla on edelleen niin alhainen luottamus Ruotsin puolustukseen, huolimatta Nato-jäsenyydestä ja siitä, että Ruotsi on teknisesti hyvin edistynyt esimerkiksi sukellusvenesodankäynnin ja ilmapuolustuksen aloilla. Ehkä tähän vaikuttavat tiedot kaikista aiemmista leikkauksista ja perinteisten joukkojen määrästä, joka on tietysti pienempi, koska Ruotsissa ei ole pakollista asevelvollisuutta”, kertoo tiimipäällikkö Janne Wikström, raportin toimittaja ja yksi sen kirjoittajista.

Kriisivalmius ja energia-asiat tärkeimpiä yhteistyöaloja

Sekä Ruotsissa että Suomessa kriisivalmiutta pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä yhteistyöalueena, jonka kannoilla energia-asiat tulevat heti seuraavana.

Ruotsalaisista 77 % ja suomalaisista 62 % vastaa ”kriisivalmius” kysymykseen ”Millä osa-alueella yhteistyötä on tärkeintä lisätä Ruotsin ja Suomen välillä?” Toisella sijalla ovat ”energiakysymykset”, joita pitää tärkeinä 34 % ruotsalaisista ja 37 % suomalaisista.

Alimpana listalla on ”kulttuurivaihto”, jonka suhteen yhteistyön lisäämistä pitää tarpeellisena vain 10 % molemmissa maissa.

Maiden välinen muuttoliike vähäistä

Vuonna 2024 Ruotsista muutti Suomeen 2 400 henkilöä, joista suuri osa on takaisin kotimaahan muuttavia Suomen kansalaisia. Se on toki 150 enemmän kuin edellisvuonna, jolloin kirjattiin alhaisin lukema koko 2000-luvulla, mutta silti määrä on historiallisen alhainen. Parisataa henkilöä vähemmän muutti vastakkaiseen suuntaan, mikä on tosin hieman enemmän kuin vuoden 2021 pohjalukema, 2 050 henkilöä, mutta myös historiallisen alhainen luku.

”Vuonna 2023, kun viimeisin Barometri julkaistiin, ruotsalaiset ja suomalaiset olivat edelleen suurimmat ulkomailla syntyneet vähemmistöt kummassakin naapurimaassa, mutta nykyään tilanne on toinen. Ruotsissa syyrialaiset ja irakilaiset ovat ohittaneet suomalaiset suurimpana vähemmistönä, ja Suomessa suurimpana vähemmistönä ovat nykyään entisessä Neuvostoliitossa syntyneet henkilöt, sitten seuraavina vuoden 1991 jälkeen syntyneet virolaiset, ukrainalaiset ja venäläiset sekä lähes 35 000 Ruotsissa syntynyttä", sanoo tohtori Kjell Nilsson, yksi Barometrin kirjoittajista.

Suurin osa Ruotsissa asuvista Suomessa syntyneistä asuu Tornionlaaksossa, Skinnskattebergissä ja Surahammarissa, kun taas Suomessa suurin osa Ruotsissa syntyneistä asuu Pohjois- ja Länsi-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla.

Sekä Suomessa että Ruotsissa pohjoismaisten maahanmuuttajien määrä on vähentynyt. Selvimmin kehitys näkyy Ruotsissa, jossa se oli 15–16 henkilöä 10 000 asukasta kohden vuoteen 2012 asti, ja 2020-luvulla määrä on laskenut noin 8 henkilöön 10 000 asukasta kohden. Suomessa on tapahtunut samankaltainen muutos. Lukema oli vuonna 2011 kahdeksan-yhdeksän. Vuonna 2024 se oli laskenut kuuteen.

Kauppa ja investoinnit 

Kaupan osalta barometri osoittaa, että Ruotsilla on johtoasema sekä suomalaisten investointien vastaanottajana että eniten Suomeen investoivana maana. Suomi puolestaan sijoittuu seitsemännelle sijalle suorien sijoitusten osalta Ruotsissa ja viidennelle sijalle ruotsalaisten sijoitusten kohteena.  

Kulttuurin alueella vienti Ruotsista Suomeen on kasvanut 125 % viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun taas vienti Suomesta Ruotsiin on vähentynyt 38 % samana ajanjaksona.

Toimenpide-ehdotukset

Barometri osoittaa, että suomalaiset ja ruotsalaiset suhtautuvat toisiinsa ja lisääntyneeseen yhteistyöhön useilla aloilla erittäin myönteisesti, mutta siitä käy myös ilmi, että esimerkiksi väestöllinen integraatio on ennätysalhaalla.  

”Tästä syystä olemme koonneet Barometrin loppuun viisi toimenpide-ehdotusta Ruotsin ja Suomen välisen yhteistyön vahvistamiseksi entisestään useilla aloilla ja myös maiden välisen integraation vauhdittamiseksi”, toteaa Janne Wikström.

Lue barometri tästä: https://www.flipsnack.com/769A56CC5A8/suomi-ruotsi-barometri-2025

Lisätietoja: Hanaholmenin viestintäjohtaja Håkan Forsgård, hakan.forsgard(at)hanaholmen.fi puh. +358 40 767 737