Pirkanmaalle yli 97 miljoonaa euroa ELY-keskuksen kautta

Pirkanmaan yrityksiä, yhteisöjä ja maatiloja tuettiin yli 36 miljoonalla eurolla  

Maaseudun ja ruoantuotannon kehittämiseen myönnettiin Pirkanmaalla yhteensä 31 miljoonaa euroa, pääosin EU:n maaseuturahoitusta. Tästä summasta maaseudun yritys- ja hankerahoitusta myönnettiin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta yhteensä 7 miljoonaa euroa, 235 yrityksen hankkeelle ja 113 elinkeinolliselle tai yleishyödylliselle kehittämishankkeelle. Maatilojen investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen myönnettiin avustusta 8 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 10 miljoonaa euroa. Aloitustukea sai 30 uutta maatilayrittäjää, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin. Lisäksi lähes 6 miljoonaa euroa tukea kohdentui luomutuotantoon ja maatalouden ympäristösopimuksiin. 

Alle viisi vuotta toiminnassa olleiden yritysten kehittämishankkeisiin myönnettiin yrityksen kehittämisavustusta noin miljoona euroa 23 hankkeelle. Valtaosa näistä sisältää Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta (EAKR).  

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoitusta myönnettiin Pirkanmaalle yli neljä miljoonaa euroa 22 hankkeeseen, joista suurin osa teemalla ”työllistävä, osaava ja osallistava Suomi”. Eniten on rahoitettu osaamisen lisäämiseen liittyviä hankkeita. 

ELY-keskuksella uusi rooli työllisyydenhoidossa  

Vastuu työllisyydenhoidosta siirtyi valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Siitä lähtien Pirkanmaan ELY-keskus on vastannut työllisyystilanteeseen ja työllisyydenhoitoon liittyvistä alueellisista ennakointi- ja seurantatehtävistä sekä laaja-alaisen yhteistyön edistämisestä. Vuoden 2025 aikana yhteistyö- ja seurantakeskusteluja pidettiin maakunnan kahden työllisyysalueen kanssa.  

Työllisyysalueiden seurantatiedon lisäksi ELY-keskus tuottaa kattavaa tilannekuvaa ja ennakointiaineistoa. Työllisyyskatsaus, Alueelliset kehitysnäkymät sekä Työvoimabarometri valottavat kaikki alueen tilannetta eri painotuksilla. Työvoimabarometrin tiedon keruun tueksi toteutettiin yrityskyselyt teknologiateollisuuden ja -palveluiden sekä liiketoiminnan ja hallinnon toimialoille.  

Teiden päällystäminen ja siltojen korjaaminen jatkui vilkkaana  

Vuonna 2025 tehtiin laaja-alaisia päällystystoimenpiteitä, joilla parannettiin maanteiden ja kevyen liikenteen väylien turvallisuutta, sujuvuutta ja käyttömukavuutta. Maanteitä päällystettiin noin 290 kilometriä, jalankulku- ja pyöräilyväyliä 14 kilometriä. Ensimmäiset kohteet valmistuivat toukokuun alussa ja viimeiset lokakuun lopussa.   

Pirkanmaalla korjattiin tänä vuonna 12 kappaletta siltoja. Vaikka siltojen kunto hieman heikkenee koko ajan, Pirkanmaalla on saatu vähennettyä huonokuntoisten siltojen määrää. Suurin osa huonokuntoisimmista silloista on vähäliikenteisellä verkolla olevia pieniä siltoja ja putkisiltoja.  

Turvallisempaa matkaa Pirkanmaalla  

Liikenneturvallisuus on kehittynyt vuonna 2025 Pirkanmaalla hyvään suuntaan ja alustavien tietojen mukaan henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet. ELY-keskuksen tehtävänä on varmistaa, että liikkuminen alueen maanteillä on turvallista ja sujuvaa kaikissa olosuhteissa. Liikennemäärät kasvavat erityisesti Tampereen seudulla, ja siksi ELY-keskus panostaa vilkkaiden väylien kunnossapitoon, näkyvyyteen ja liikenteen ohjaukseen. Liikenneturvallisuutta parannetaan muun muassa tarkistamalla nopeusrajoituksia, kehittämällä suojateitä ja risteysalueita sekä huolehtimalla talvihoidosta. Työtä tehdään yhdessä kuntien, poliisin ja muiden kumppaneiden kanssa.  

Vaikuttavaa ohjelmatyötä sekä paikallista aktiivisuutta monimuotoisuuden ja pohjavesien suojelun hyväksi  

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää sekä laajaa vapaaehtoiseen toimintaan perustuvaa ohjelmatyötä että paikallisten toimijoiden osallistumista – Pirkanmaalla tämä on näkynyt vuonna 2025 niin arvokkaiden elinympäristöjen kunnostuksessa kuin kuntien panostuksissa vesien suojeluun.  

METSO- ja Helmi-ohjelmia toteutettiin aktiivisesti. Pirkanmaan arvokkaimpiin lajeihin kuuluvan jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjä kunnostettiin sekä jokiuomissa että valuma-alueilla. Uutena toimenpiteenä perustettiin Life-rahoituksen turvin määräaikaisia suojavyöhykkeitä raakkujokien varsille. 

Kunnat ja seurakunnat tarjosivat ilahduttavasti metsiään suojeluun. Soidensuojelu eteni hienosti maanomistajien positiivisen suhtautumisen ansiosta muun muassa Ikaalisten Sunttinevalla ja lähiympäristössä.  

Pohjavesien suojelusuunnitelmilla pyritään turvaamaan yhteiset pohjavesivaramme ihmistoiminnasta aiheutuvien riskitekijöiden tunnistamisella ja näin ohjaamaan esimerkiksi maankäyttöä. Pirkanmaalla useat kunnat päivittivät suojelusuunnitelmansa, mikä antaa tukevan pohjan kunnan tulevaisuuden maankäytön suunnittelulle.  

Aktiivista ilmastotyötä Pirkanmaalla – yhteistyö, tieto ja tunnustus  

Kuluneena vuonna Pirkanmaan ELY-keskus jatkoi työtään aktiivisena ilmastotoimijana alueensa hyväksi. Hiilineutraaleihin tavoitteisiin (Hinku) sitoutuneiden toimijoiden kanssa etsittiin päästövähennystekoja ja koottiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen viranomaiset yhteen pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa huoltovarmuuden näkökulmasta. ELY-keskus myös tuotti ja jakoi kasvavaan kiinnostukseen ilmastotietoa sidosryhmilleen.  

ELY-keskuksen vahva ilmastotyö on luonut pohjan edistää ilmastotyötä Pirkanmaan lisäksi myös laajemmin aluehallinnossa. Valtakunnallinen ilmastotehtävä palkittiin valtionhallinnon kehittämisen vuoden 2025 KAIKU-palkinnolla esimerkkinä uudenlaisen kestävyyttä edistävän toimintamallin jalkauttamisesta hallintoon. Vaikuttava ilmastotyö jatkuu tunnustuksen siivittämänä uusissa organisaatioissa.  

Avainlukuja tammikuu-marraskuu 2025: 

• Yritysten ja yhteisöjen kehittämiseen käytettiin noin 36,1 miljoonaa euroa. 

• Teiden parantamiseen ja kunnossapitoon käytettiin noin 54,8 miljoonaa euroa.    

• Ympäristökorvauksiin ja avustuksiin käytettiin noin 6,9 miljoonaa euroa. 

Luvut on koottu marraskuun lopussa, sillä ELY-keskusten toiminta päättyy vuodenvaihteessa aluehallinnon uudistuksen myötä. Tehtävät siirtyvät uusille virastoille: elinvoimakeskuksille ja Lupa- ja valvontavirastolle.