ELY-keskuksen elinkeinokatsaus: Keski-Suomen yritystoimintaan ja maaseudun kehittämiseen yli 91 miljoonaa euroa tammi-marraskuussa 2025

– Tänäkin vuonna pääsemme kertomaan, että monet maakuntamme yritykset ovat hyödyntäneet Keski-Suomen ELY-keskuksen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Olemme aktiivisesti kehittäneet toimintaamme hakijoiden aktivoinnin parissa, ja kehitys on tuottanut tulosta niin hakemusten määrässä kuin laadussakin, Keski-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen – vastuualueen johtaja Pirkko Melville summaa. 

Taloudellisesti haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta ELY-keskus on myöntänyt merkittävän määrän avustusta erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimenpiteisiin eri puolille Keski-Suomea. 

– Rahoituksen löytyminen esimerkiksi yritysten investointeihin ja tuotekehitystoimiin on ollut tässä taloudellisesti haastavassa ajassa monille vaikeaa. Tähän yrityksille on tuonut apua myös Finnvera, joka on kuluneen vuoden aikana ollut aktiivisesti ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa eri tilaisuuksissa kertomassa esimerkiksi yrityslainojen takauksista ja muista palveluistaan, Melville kertoo. 

Tässä katsauksessa summataan Keski-Suomen ELY-keskuksen viimeistä toimintavuotta marraskuun 2025 loppuun saakka. Rahoituspäätöksiä kuitenkin tehdään vielä myös joulukuun aikana. Vuodenvaihteessa Keski-Suomen ELY-keskuksen elinkeinoihin liittyvät tehtävät siirtyvät 1.1.2026 toimintansa aloittavan Keski-Suomen elinvoimakeskuksen tehtäviksi.

Maaseudun kehittämisen ja maatalouden rahoitus 74,2 miljoonaa euroa 

Maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen myönnettiin Keski-Suomeen rahoitusta yhteensä 74,2 miljoonaa euroa, joka sisältää mm. 

• maatalouden tulotukia 55,4 miljoonaa euroa, joiden maksatuksesta vastaa suurelta osin kuntien maaseutuhallinto 
• maatilojen investointeihin ja kehittämiseen lähes 4,4 miljoonaa euroa 
• maatilojen ympäristö- ja luomusopimuksiin lähes 2,3 miljoonaa euroa 
• maaseudun muun yritystoiminnan tukemiseen lähes 1,9 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämishankkeisiin 4 miljoonaa euroa ELY-keskuksen kautta 
• maaseudun mikroyritysten tukemiseen ja paikallisiin kehittämishankkeisiin 2,2 miljoonaa euroa Leader-ryhmien kautta 

Keskisuomalaiset maatilat investoivat tammi-marraskuussa edellisvuotta enemmän. Tukea sai mm. 11 kotieläininvestointia, jotka tuovat maakuntaan yli 300 uutta lypsylehmäpaikkaa. Paljon tukia myönnettiin myös ympäristön tilaa parantaviin salaojitusinvestointeihin. Kuntakohtaisesti maatilojen investointitukia meni eniten Hankasalmelle, Pihtiputaalle ja Karstulaan. 

Myös maaseudun muiden yritystukien euromäärä lisääntyi. Kappalemääräisesti hakemuksia hyväksyttiin suurin piirtein yhtä paljon kuin edellisvuonna, mutta mukana oli muutama isompi investointi, kuten Lievestuoreen Lämpö Oy:n kaukolämpölaitos Laukaassa ja Saarijärven Ruustinna Oy:n hotellihanke. 

– ELY-keskus on myöntänyt vuonna 2025 sekä maatilojen että maaseudun muiden yritysten investointeihin liki tuplasti enemmän tukea edellisvuoteen verrattuna. Pottia on kasvattanut rahoitettujen hankkeiden aiempaa suurempi kokoluokka. Nähtävillä on myönteisiä signaaleja esimerkiksi maakunnan maidon- ja naudanlihantuotantoa kasvattavien investointien virkistymisestä, maaseutuyksikön päällikkö Pertti Ruuska toteaa. 

Maaseudun kehittämishankkeiden rahoituksessa painottui digitalisaatio, metsätalous ja ympäristö. Keski-Suomeen myönnettiin useita laajakaistarahoituksia nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi maaseudulle. Rahoituksen saivat myös mm. Suomen Metsäkeskuksen ENNE-hanke, joka lisää metsäalan toimijoiden valmiuksia metsäluonnon ennallistamiseen sekä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n Saarijärven vesistöreitin valuma-aluetalkkari -hanke.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoista lähes 8,2 miljoonaa euroa Keski-Suomeen – valtaosa pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn 

EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastot tuovat merkittäviä resursseja toteuttaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja uudistumisen tavoitteita. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta: Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF, Just transition fund). 

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin tammi-marraskuussa yhteensä 4,43 miljoonaa euroa 51 keskisuomalaiselle yritykselle Euroopan aluekehitysrahastosta ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Rahoitus kohdistui mm. maakunnan pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen ja digitalisaatioon. Lisäksi yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin kansallisista varoista Jämsän äkilliseen rakennemuutokseen yhteensä 736 057 euroa kahdeksalle yritykselle.

Osaamisen, työllisyyden ja osallisuuden kehittämishankkeille myönnettiin 2,92 miljoonaa euroa ESR+- ja JTF-rahoitusta 18 hankkeelle Keski-Suomessa. Hankkeilla tuetaan mm. nuorten ja maahan muuttaneiden sekä korkeasti koulutettujen polkuja töihin, sekä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille. 

–  ESR+ -hankkeissa yhteisenä teemana korostuu työllistymisen tuki yli 55-vuotiaille ja kokeneille työntekijöille. Lisäksi pelillisyyttä sekä simulaatioita oppimisen tukena kehitetään ja kokeillaan monessa hankkeessa, rahoituspäällikkö Johanna Latvala kertoo. 

Äänekosken ja Pohjoisen Keski-Suomen alueella on käynnissä hankkeita, joissa tuetaan työnhakijaa työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien löytämiseksi. Rahoitusta ovat saaneet myös mm. Game tract – Työpolkuja pelialle – hanke, jossa tuodaan näkyviin peliala ammattina, sekä ennallistamiseen liittyvä JTF-rahoitteinen Tekijöitä osaaviksi ennallistajiksi -hanke.

Kaikkiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitusta saaneisiin yritys- ja kehittämishankkeisiin voi tutustua ohjelman hanketietopalvelussa:

• EURA2021 -järjestelmän hanketietopalvelu (eura2021.fi)

Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyö etenee tavoitteellisesti – TKI integroituu myös yritysten kehittämiseen 

Keski-Suomen TKI-toiminnan vahvaa, verkostolähtöistä etenemistä on jatkettu kuluneen vuoden aikana. Maakunnan TKI-verkoston yhteistyössä laatima strategia ja toimintasuunnitelma toimivat työn punaisena lankana, ja yhteistyö oppi- ja tutkimuslaitosten sekä julkisten TKI-sidosryhmien kanssa näkyy arjen hankkeissa ja kehittämisaloitteissa. Pääosa viime vuonna laaditun TKI-toimintasuunnitelman tavoitteista onkin jo saavutettu etuajassa yhteistyön siivittämänä. 

Haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta noin 50 % rahoitetuista yrityksen kehittämisavustushankkeista sisältää TKI-toimia. Matalasuhdanteen aikana TKI-työhön panostaminen onkin erityisen kannattavaa. 

– Verkostotyö on lisännyt hankkeiden laatua: tutkimus- ja korkeakoulukumppanit tuovat osaamista, ja julkiset toimijat auttavat rahoituskanavien ja vaikuttavuuden linjauksissa. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä tukeva KasvuKS-hanke on hyvä esimerkki maakuntamme eri toimijoiden yhteistyöstä. Yhteistyöllä vältytään päällekkäisyyksiltä ja luodaan vaikuttavuutta, johtava asiantuntija Päivi Hamarus kertoo. 

Vaikuttava ja laadukas hanketoiminta tukee myös maakunnan tavoitetta nostaa TKI-panostusten osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin ja luoda Keski-Suomesta kansainvälisesti tunnettu huippuosaamiskeskus. 

– Tällä hetkellä olemme jo lähes kolmessa prosentissa, mutta panostusta tarvitaan edelleen. Rahoituksen vaikuttava sijoittaminen on yhteinen mahdollisuutemme jatkaa kohti tavoitteitamme, Hamarus muistuttaa. 

Tulevana vuonna TKI-toimintaan saadaan myös uusia työkaluja, kun puoliväliriihen päätöksen mukaisesti käyttöön tulee uusi rahoitusinstrumentti. 

– Tulevien kolmen vuoden ajan TKI-rahoitusta ohjataan kokeiluluontoisesti suoraan pienille ja keskisuurille yrityksille. Tavoitteena on vivuttaa erityisesti yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, Pirkko Melville valottaa tulevaa. 

Ensi vuonna työtä Keski-Suomen elinvoiman eteen jatketaan Keski-Suomen elinvoimakeskuksessa 

Vuodenvaihteessa koittava valtion aluehallinnon uudistus tuo mukanaan kymmenen uutta elinvoimakeskusta, jotka perustetaan nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Alueelliset elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Samalla perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, ja nykyisten ELY-keskusten, aluehallintovirastojen sekä Valviran toiminta lakkaa. 

Yhteistä työtä maakuntamme elinvoiman edistämisen parissa jatketaan 1.1.2026 toimintansa aloittavassa Keski-Suomen elinvoimakeskuksessa. Vuodenvaihteen jälkeen esimerkiksi ELY-keskuksista tutut rahoitustehtävät ja yrityspalvelut löytyvät siis uudesta virastosta. 

– Elinvoimakeskuksen missio on luoda edellytyksiä kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Elinvoimakeskusten tarkoituksena on tukea jatkossakin alueiden omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvaa alueiden kehittämistä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, Keski-Suomen elinvoimakeskuksen tuleva ylijohtaja Jukka Lehtinen kertoo.