Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista
17.12.2025 06:54:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.

Tutkimus osoitti vahvan yhteyden yliherkän aistimuksiin reagoinnin ja neurokehityksellisten vaikeuksien välillä. Lapsilla, joilla oli aistiyliherkkyyksiä, oli selvästi kohonnut riski kaikkiin tutkittuihin neurokehityksellisiin haasteisiin ja niillä lapsilla, joilla oli todettu neurokehityksellisiä vaikeuksia, aistiyliherkkyyksien todennäköisyys oli lähes viisinkertainen. Riski kasvoi sitä mukaa, mitä useampia neurokehityksellisiä haasteita lapsella oli.
Tulokset viittaavat siihen, että aistiyliherkkyys on yhteinen tekijä kaikille neurokehityksellisille vaikeuksille, ja ne ovat tärkeitä neurokehityksellisten vaikeuksien varhaisemman tunnistamisen kannalta.
”Aistimuksiin liittyvät haasteet ilmenevät usein jo ennen kuin oppimisen tai tarkkaavuuden vaikeudet tulevat näkyviksi. Sen sijaan, että aistiyliherkkyys nähtäisiin vain autismikirjon ja ADHD:n piirteenä, se tulisi tunnistaa varhaisena merkkinä yleisestä kehityksellisestä haavoittuvuudesta”, yliopistonlehtori Katja Jussila kertoo. Hän toimii vastuututkijana Oulun yliopistossa lastenpsykiatrian klinikan autismitutkimusryhmässä ja johtaa SenSO-tutkimusryhmää psykologian yksikössä.
Kun hermoston reagointi aistimuksiin on yliherkkää, kynnys havaita aistiärsykkeitä on tavanomaista matalampi. Myös kyky tottua aistiärsykkeisiin voi olla heikentynyt. Pienetkin taustaäänet, kirkas valaistus, vaatemateriaalien ja -saumojen tuntu iholla tai ruokien epämiellyttävä koostumus voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta ihmiselle, jolla on aistiyliherkkyyksiä.
”Jos neurokehitykselliset vaikeudet jäävät tunnistamatta, lapsi jää herkästi ilman asianmukaisia tukitoimia. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä erilaisiin toissijaisiin ongelmiin, kuten käyttäytymisen, tunne-elämän ja mielenterveyden haasteisiin”, väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski korostaa.
Varhaisella tunnistamisella ja tukitoimilla voidaan mahdollisesti ehkäistä näiden toissijaisten ongelmien kehittymistä.
”Kun lapsella on toimintakykyä rajoittavia ja arkea selvästi vaikeuttavia aistiyliherkkyyksiä, olisi tärkeä seurata hänen kokonaiskehitystään neuvolassa tavallista tarkemmin. Tarvittaessa lisäselvitykset ja tuki- ja kuntoutustoimet tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin”, Katja Jussila sanoo.
Tutkimus perustuu kohorttiaineistoon, joka kattaa 4424 suomalaista kahdeksanvuotiasta lasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (nykyinen Pohde) alueelta.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa tarkastellaan näin laajasti kaikkien neurokehityksellisten haasteiden ja aistiyliherkkyyksien yhteyksiä.
Tutkimus on julkaistu Nordic Journal of Psychiatry -tiedejulkaisussa: Katja Jussila, Anna Korkiakoski, Ainuliina Jussila, Sanna Kuusikko-Gauffin, Leena Joskitt, Mirjami Mäntymaa, Irma Moilanen & Marja-Leena Mattila: Sensory over responsivity (SOR) as a transdiagnostic marker of neurodevelopmental risk. An epidemiological birth cohort study
DOI: 10.1080/08039488.2025.2572330
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Katja Jussila, p. 050 5255733, katja.jussila@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski, anna.korkiakoski@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on yli 18 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pelillinen Näkörata-sovellus tuo huulioluvun harjoittelun kaikkien saataville9.4.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Uusi Näkörata-sovellus tarjoaa pelillistetyn tavan harjoitella huuliolukua eli kasvoilta nähtävien puheliikkeiden seuraamista. Tutkijoiden kehittämä puhelimiin ja tablettitietokoneisiin ladattava sovellus on maksuton ja vapaasti kaikkien käytettävissä.
Elonkirjon bussikiertue tutustuttaa alakoululaisia eläinkysymyksiin8.4.2026 06:55:00 EEST | Kutsu
Ilmasto- ja ympäristökriisi sekä kuudes sukupuuttoaalto näkyvät ja tuntuvat osana lasten ja nuorten arkea. Bussikiertue innostaa lapsia pohtimaan yhteiskunnalliselta ja kulttuuriselta kannalta, miten eri lajit kohtaavat. Näitä lajeja voivat olla vaikkapa rotat, sudet, punkit, ihmiset ja lupiinit. Ilmoittauduthan juttukeikalle hyvissä ajoin etukäteen, jotta voimme koordinoida lapsiin liittyvät kuvausluvat.
Raskausajan ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin – Oulun yliopisto mukana laajassa eurooppalaisessa syöpätutkimuksessa7.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa selvitetään, miten äidin raskausajan kemialliset ja biologiset ympäristöaltistukset vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät lasten syöpäriskiä ja joihin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua ennaltaehkäisevästi. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista yhteistyötä.
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme