Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Tutkimus osoitti vahvan yhteyden yliherkän aistimuksiin reagoinnin ja neurokehityksellisten vaikeuksien välillä. Lapsilla, joilla oli aistiyliherkkyyksiä, oli selvästi kohonnut riski kaikkiin tutkittuihin neurokehityksellisiin haasteisiin ja niillä lapsilla, joilla oli todettu neurokehityksellisiä vaikeuksia, aistiyliherkkyyksien todennäköisyys oli lähes viisinkertainen. Riski kasvoi sitä mukaa, mitä useampia neurokehityksellisiä haasteita lapsella oli.
Tulokset viittaavat siihen, että aistiyliherkkyys on yhteinen tekijä kaikille neurokehityksellisille vaikeuksille, ja ne ovat tärkeitä neurokehityksellisten vaikeuksien varhaisemman tunnistamisen kannalta.
”Aistimuksiin liittyvät haasteet ilmenevät usein jo ennen kuin oppimisen tai tarkkaavuuden vaikeudet tulevat näkyviksi. Sen sijaan, että aistiyliherkkyys nähtäisiin vain autismikirjon ja ADHD:n piirteenä, se tulisi tunnistaa varhaisena merkkinä yleisestä kehityksellisestä haavoittuvuudesta”, yliopistonlehtori Katja Jussila kertoo. Hän toimii vastuututkijana Oulun yliopistossa lastenpsykiatrian klinikan autismitutkimusryhmässä ja johtaa SenSO-tutkimusryhmää psykologian yksikössä.
Kun hermoston reagointi aistimuksiin on yliherkkää, kynnys havaita aistiärsykkeitä on tavanomaista matalampi. Myös kyky tottua aistiärsykkeisiin voi olla heikentynyt. Pienetkin taustaäänet, kirkas valaistus, vaatemateriaalien ja -saumojen tuntu iholla tai ruokien epämiellyttävä koostumus voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta ihmiselle, jolla on aistiyliherkkyyksiä.
”Jos neurokehitykselliset vaikeudet jäävät tunnistamatta, lapsi jää herkästi ilman asianmukaisia tukitoimia. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä erilaisiin toissijaisiin ongelmiin, kuten käyttäytymisen, tunne-elämän ja mielenterveyden haasteisiin”, väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski korostaa.
Varhaisella tunnistamisella ja tukitoimilla voidaan mahdollisesti ehkäistä näiden toissijaisten ongelmien kehittymistä.
”Kun lapsella on toimintakykyä rajoittavia ja arkea selvästi vaikeuttavia aistiyliherkkyyksiä, olisi tärkeä seurata hänen kokonaiskehitystään neuvolassa tavallista tarkemmin. Tarvittaessa lisäselvitykset ja tuki- ja kuntoutustoimet tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin”, Katja Jussila sanoo.
Tutkimus perustuu kohorttiaineistoon, joka kattaa 4424 suomalaista kahdeksanvuotiasta lasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (nykyinen Pohde) alueelta.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa tarkastellaan näin laajasti kaikkien neurokehityksellisten haasteiden ja aistiyliherkkyyksien yhteyksiä.
Tutkimus on julkaistu Nordic Journal of Psychiatry -tiedejulkaisussa: Katja Jussila, Anna Korkiakoski, Ainuliina Jussila, Sanna Kuusikko-Gauffin, Leena Joskitt, Mirjami Mäntymaa, Irma Moilanen & Marja-Leena Mattila: Sensory over responsivity (SOR) as a transdiagnostic marker of neurodevelopmental risk. An epidemiological birth cohort study
DOI: 10.1080/08039488.2025.2572330
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Katja Jussila, p. 050 5255733, katja.jussila@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Anna Korkiakoski, anna.korkiakoski@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on yli 18 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Oulun yliopiston kiertotaloustutkimus edesauttoi 13 miljoonan euron teollisen investoinnin syntyä11.12.2025 07:27:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimus on auttanut merkittävää teollista investointia, kun Saint-Gobain avasi uuden laitoksen Raaheen. Kokonaisinvestoinnin arvo on 13 miljoonaa euroa. Laitos hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n terästehtaalla prosessissa muodostuvaa senkkakuonaa.
Oulun yliopisto ja OYS kehittävät uusia ultraäänisovelluksia – myös tekoäly mukana11.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käynnistyy tutkimus, jonka tavoitteena on tuoda modernit ultraäänimenetelmät nykyistä laajemmin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien diagnostiikkaan.
Väitös: Yritykset selviävät kriiseistä paremmin, kun johtaminen ja yhteistyö toimivat10.12.2025 10:10:00 EET | Tiedote
Teollisuuden toimitusketjut joutuvat nykyään kohtaamaan yhä useammin äkillisiä kriisejä ja muutoksia esimerkiksi raaka-ainepulasta globaaleihin häiriöihin ja geopoliittisiin jännitteisiin. Oulun yliopistossa väittelevän Suvi Leinosen tulokset osoittavat, että yritysten kyky selviytyä tällaisista myllerryksistä ei riipu vain yksittäisistä prosesseista, vaan ennen kaikkea johtamisen laadusta, yhteistyösuhteista ja kyvystä oppia sekä mukautua nopeasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme