Biologisten lääkkeiden hintakilpailu tuomassa yli 40 miljoonan euron säästöt vuonna 2025 – avoin sovellus mahdollistaa seurannan
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet vähentävät lääkekorvausmenoja merkittävästi. Kelan tutkijoiden arvion mukaan säästöt nousevat tänä vuonna noin 41 miljoonaan euroon.
Vuoden 2025 alussa biologisten lääkkeiden lääkevaihto laajeni kaikkiin biologisiin lääkkeisiin lukuun ottamatta insuliineja. Huhtikuussa myös glargininsuliini tuli lääkevaihdon piiriin. Hintakilpailu on aktivoitunut ja alentanut lääkekorvausmenoja merkittävästi.
Kelan ennakkoarvion mukaan biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet tuovat tänä vuonna noin 41 miljoonan euron säästöt lääkekorvausmenoihin. Tammi–syyskuussa syntyi säästöjä 27 miljoonaa euroa. Loppuvuoden säästöt on arvioitu edellisten vuosien käyttötrendien perusteella.
– Hintakilpailu näyttää täyttävän säästöodotukset tänä vuonna. Biologisista lääkkeistä maksetaan satoja miljoonia euroja lääkekorvauksia vuosittain, ja niiden käyttö yleistyy. Siksi edullisempien lääkkeiden käyttöönottoa ja aktiivista hintakilpailua tarvitaan menojen hillitsemiseksi, sanoo Kelan tutkija Klaudia Kaustiala.
Tietoja on verrattu vuoteen 2022, koska silloin biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet eivät olleet vielä käytössä. Hintakilpailua edistävät muun muassa lääkemääräämiskäytäntöjen ohjaus ja valvonta sekä viitehintajärjestelmä.
Lääkevaihto aktivoi kilpailun, mutta eri lääkkeiden välillä on suuria eroja
Tammi–syyskuussa 2025 sairausvakuutuksesta korvattavia biologisia lääkkeitä, joilla on biosimilaari ja jotka ovat lääkevaihdossa, ostettiin apteekeista yli 160 000 kertaa. Yhdessä seitsemästä ostokerrasta lääke vaihdettiin apteekissa.
Vaihtojen osuus vaihtelee suuresti eri lääkeaineiden välillä. Esimerkiksi melko vähän käytetyllä epoetiinilla vaihto tehtiin yli puolessa ostokerroista, kun taas eniten käytetyllä glargininsuliinilla vain yhdessä sadasta. Eniten kustannuksia tuottaneella adalimumabilla yhdessä neljästä ostokerrasta lääke vaihdettiin.
Apteekissa tehdyillä lääkevaihdoilla säästettiin vajaa 600 000 euroa tammi–syyskuussa. Suurin säästö syntyykin hintakilpailun kautta, kun viitehintajärjestelmä ja biosimilaarien eli vastaavien, edullisempien biologisten lääkkeiden markkinoille tulo laskevat hintoja.
– Hintakilpailun vaikutukset näkyvät esimerkiksi reumaan ja psoriaasiin käytettävän adalimumabin korvauksissa. Sen korvauskustannukset laskivat tarkastelujaksolla yli kymmenellä miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna, vaikka käyttäjämäärät kasvoivat, kertoo Kaustiala.
Saavutettu säästö on kuitenkin riippuvainen useista eri tekijöistä. Säästöjen määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, mille valmisteille tulee biosimilaareja ja kuinka aktiivisesti hintakilpailu käynnistyy. Vuonna 2024 säästöt olivat noin 9 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022.
Biologiset lääkkeet ja lääkevaihto
Biologisia lääkkeitä käytetään muun muassa syövän, reuman, diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Ne ovat usein kalliimpia kuin perinteiset kemialliset lääkkeet.
Kun biologinen lääke menettää patenttisuojansa, markkinoille voidaan tuoda edullisempi biosimilaari, joka on yhtä tehokas ja turvallinen kuin alkuperäinen biologinen valmiste. Tämä luo edellytykset lääkevaihdolle.
Lääkevaihto tarkoittaa sitä, että apteekki voi vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan vaihtoehtoon. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus jatkaa saman biologisen valmisteen käyttöä keskeytyksettä kuuden kuukauden ajan.
Lisätietoa
Kelan tutkijat ovat tarkastelleet asiaa yksityiskohtaisemmin Kelan tutkimusblogissa.
Kela tarjoaa ajankohtaista tietoa biologisten lääkkeiden käytöstä ja kustannuksista avoimesti käytettävässä biologisten lääkkeiden tilannekuva -datasovelluksesta, joka löytyy Kelan verkkosivuilta. Sovelluksessa voi tarkastella biologisten lääkkeiden kustannuksia ja käyttöä koko maassa tai hyvinvointialueittain.
Yhteyshenkilöt
Klaudia KaustialatutkijaKela
Puh:050 435 6820klaudia.kaustiala@kela.fiHanna KoskinenryhmäpäällikköKela
Puh:020 634 1902hanna.koskinen@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA upphör med att utfärda levnadsintyg för utländska pensioner – från och med 1.1.2026 beställs intyget från Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata18.12.2025 15:30:53 EET | Pressmeddelande
Folkpensionsanstalten (FPA) utfärdar inte längre levnadsintyg från och med 1.1.2026. Om en utländsk pensionsanstalt behöver ett intyg över att en pensionstagare är vid liv, ska intyget beställas från Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata.
Kela lopettaa elossaolon vahvistamisen ulkomaisia eläkkeitä varten – 1.1.2026 alkaen todistus tilataan Digi- ja väestötietovirastosta18.12.2025 15:30:53 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kela ei vahvista asiakkaiden elossaoloa enää 1.1.2026 alkaen. Jos ulkomainen eläkelaitos tarvitsee todistuksen siitä, että eläkkeensaaja on elossa, todistus täytyy tilata Digi- ja väestötietovirastosta.
Kela to stop confirming vital status for foreign pensions as of 1 January 2026 – order a life certificate from DVV instead18.12.2025 15:30:53 EET | Press release
Kela will stop its unofficial service of confirming a pension recipient’s vital status to foreign pension providers as of 1 January 2026. Going forward, vital status must be confirmed by ordering a life certificate from the Digital and Population Data Services Agency (DVV) instead.
Ändringar i utkomststödet: nya skyldigheter och strängare villkor från och med februari18.12.2025 10:30:00 EET | Pressmeddelande
Riksdagen har godkänt en ändring av lagen om utkomststöd som gör stödet i högre grad knutet till skyldigheter och skärper villkoren för att få stöd. Reformen styr kunderna att ansöka om primära förmåner i förhållande till utkomststödet och att anmäla sig som sökande av heltidsarbete för att utkomststödets grunddel inte ska sänkas. I samband med reformen skärs utkomststödets grunddel ned med 2–3 % för alla personer över 18 år och förvärvsinkomstavdraget på 150 euro slopas. Ändringen inverkar också på hur hyrans andel betalas.
Toimeentulotukeen muutoksia: uudet velvoitteet ja tiukemmat ehdot helmikuusta alkaen18.12.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukilain muutoksen, joka lisää tuen velvoittavuutta ja tiukentaa tuen saamisen ehtoja. Uudistus ohjaa asiakkaita hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia ja ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi tuen perusosan alentamisen uhalla. Uudistuksen yhteydessä tuen perusosaa leikataan kaikilta täysi-ikäisiltä 2–3 % ja tuesta poistetaan 150 euron ansiotulovähennys. Muutos vaikuttaa myös siihen, miten vuokran osuus maksetaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme