Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -teeman hankkeille myönnettiin avustuksia

Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -teemakokonaisuudessa pyritään vähentämään haitallisia aineita niin vesiympäristössä kuin ravinteiden kierrätyksessä. Vesien hallinnassa haitallisia aineita on tunnistettu viemäröidyistä yhdyskuntajätevesistä, taajama-alueiden hulevesistä ja näiden yhdistelmänä sekaviemäreistä. Tavoitteena on suojella raakavesilähteitä, turvata talousveden valmistus ja jakelu, tehostaa jätevesien puhdistusta, parantaa hule- ja kuivatusvesien hallintaa sekä varmistaa puhtaammat kierrätettävät ravinteet.

Kaupunkivesiteemassa toteutettu Kaupunkivedet hallintaan -avustushaku jakautui kolmeen hakukokonaisuuteen, jotka olivat:

1. Hule- ja vuotovesien aiheuttamat kustannusvaikutukset
2. Rakennetuilta alueilta (taajamista) pohjavesiin kulkeutuvien haitallisten aineiden tunnistaminen ja
3. Jätevesien mikroepäpuhtauksien poiston soveltuminen myös PFAS-yhdisteiden poistoon ja vaikutukset mikrobilääkeresistenssiin (AMR).

Avustettavat hankkeet

Avustetuista hankkeista kuudessa selvitetään hule- ja vuotovesien aiheuttamia kustannusvaikutuksia. Selvitysten avulla vesihuoltolaitokset ja kunnat voivat tunnistaa merkittävimmät kustannusvaikutukset ja kohdentaa tarkemmat tutkimukset ja verkostoinvestoinnit tehokkaasti. Toimenpiteet tukevat kaupunkivesien haitta-aineiden vähentämistä sekä pienentävät vesihuollon korjausvelkaa.

Hankkeista kaksi tarkastelee, miten hulevesien mukana kulkeutuvat haitalliset aineet, kuten PFAS-yhdisteet, päätyvät pohjavesiin ja millaisia riskejä niihin liittyy. Kaikki aineet eivät puhdistu maaperässä, minkä vuoksi riskien selvittäminen on tärkeää kaupunkiympäristöjen pohjavesialueiden suojelussa.

Neljässä hankkeessa selvitetään, kuinka mikroepäpuhtauksien poistoon käytettävät menetelmät toimivat myös PFAS-yhdisteiden poistossa ja mikrobilääkeresistenssin vähentämisessä. Lisäksi tarkastellaan tarvittavia lisätoimenpiteitä haittojen tehokkaammaksi poistamiseksi. Yhdyskuntajätevesidirektiivi (EU) 2024/3019 edellyttää mikroepäpuhtauksien poistamista, mutta PFAS-yhdisteiden ja AMR:n osalta velvoitteet koskevat toistaiseksi seurantaa. Nyt käynnistyvät hankkeet tuottavat tietoa tulevien investointien suunnitteluun.

”Nyt avustettavissa hankkeissa tarkastellaan aina mielenkiinnon aiheena olevia kustannuksia hulevesien johtamisesta, käsittelystä ja myös käsittelemättömyydestä. Haitallisten aineiden osalta mennään syvään päätyyn ja tarkastellaan vaikeita PFAS-yhdisteitä. Niiden esiintymisen kartoittamista jatketaan pohjavesien osalta ja tehdään ennakkoaskel sen selvittämiseksi, millä edellytyksillä isoimmille puhdistamoille tulevilla mikroepäpuhtauksien poistoprosesseilla voitaisiin vaikuttaa myös PFAS-yhdisteisiin.” sanoo kaupunkivesiteeman teemavastaava Ari Kangas.

Harkinnanvaraista avustusta haettiin 23 hankkeelle, joista avustusta saavat nyt 12 hanketta. Hankkeista kerrotaan tarkemmin tiedotteen liitteessä.

Avustushaut jatkuvat

Kaupunkien vesienhallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen voi hakea avustusta jälleen vuonna 2026. Hausta tiedotetaan erikseen myöhemmin haun sisällön tarkentuessa.

Kaupunkivesiteeman puitteissa on järjestetty aiemmin kuusi avustushakua, joiden painopisteinä ovat olleet viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja viemäriylivuodot sekä nämä painopisteet yhdistävänä tekijänä taajamien ja rakennetun ympäristön vesienhallinta ja -suojelu alueiden käytön, kaavoituksen ja rakentamisen sekä kokonaisvaltaisten kaupunkivesien hallintasuunnitelmien avulla. Tutustu myös Kaupunkivesien riskit haltuun -piirrosvideoon:

Ely Kaupunkivedet (youtube.com)

Ympäristöministeriön Ahti-ohjelman tavoitteena hallituskaudella 2023–2027 on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit, kuten vesistöjen ja jätevesien ravinteet, talteen ja käyttöön. Näillä painopisteillä jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelman, ravinteiden kierrätysohjelman ja Saaristomeri-ohjelman työtä.