Kokoomuksen Sirén: Julkista taloutta tasapainotettava mieluimmin menoja sopeuttamalla kuin veronkorotuksilla

Etlan tuoreiden julkaisujen mukaan kansainvälinen tutkimus osoittaa, että menoleikkauksiin painottuvat sopeutusohjelmat heikentävät lyhyen aikavälin talouskasvua vähemmän kuin veronkorotuksiin painottuvat ohjelmat. Raporteissa korostetaan myös ylivaalikautisen sopeuttamisen sekä rakenteellisten uudistusten merkitystä. 

”Jatkossakin talouden sopeuttamistoimia on tehtävä ennen kaikkea menoja sopeuttamalla. Etlan raportit tuovat esiin, kuinka korkean veroasteen maissa eli juuri Suomessa veronkorotukset ovat erityisen haitallisia talouskasvulle. Suomen julkinen sektori on paisunut kohtuuttoman suureksi; meillä julkisyhteisöjen menot tänä vuonna suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat EU:n korkeimmat – liki 60 prosenttia”, Sirén summaa. 

Sirénin mukaan hallitus onkin toiminut juuri raporttien nyt suosittamalla linjalla.  

”Hallitus on tehnyt sopeutustoimia niin, että niillä olisi mahdollisimman vähän negatiivista vaikutusta talouskasvuun sekä yrityksiin. Hallituksen päättämästä 10 miljardin euron kokonaisuudesta vain vajaa viidennes koostuu veronkorotuksista ja valtaosa sopeutuksesta on suoria menoleikkauksia. Samalla veropolitiikassa painopistettä siirretään historiallisella tavalla työn ja yrittämisen verottamista kulutuksen ja haittojen verotukseen.” 

Etlan raporttien mukaan rakenteellisten uudistusten merkitys korostuu Suomessa, jossa yhdistyvät pysyvä julkisen talouden alijäämä ja heikko talouskasvu. 

”Hallitus on tehnyt rakenteellisia uudistuksia läpi suomalaisen yhteiskunnan, mutta niiden positiiviset vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Siksi näitä uudistuksia olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten, kuten monissa verrokkimaissamme tehtiin. Työmarkkinat on viimein tuotu nykypäivään ja sosiaaliturvaa uudistettu työhön kannustavaksi. Tekemisen sarkaa näillä rintamilla jää kuitenkin vielä myös tuleville hallituksille ja esimerkiksi työmarkkinoiden sääntelyn purkamista on edelleen jatkettava”, Sirén korostaa 

Hän sanoo, että uskottavan sopeutuskokonaisuuden esittäminen edellyttää aitoa menojen priorisointia ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden vision kirkastamista. 

”On selvää, ettei meillä ole varaa ylläpitää nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskunnan palvelutasoa ilman selkeää talouden suunnanmuutosta. On käytävä aito keskustelu siitä, mikä on visiomme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Aidosti tärkeät menokohteet on erotettava mukavista, mutta ei välttämättömistä panostuksista. Vain näin voidaan turvata menestyvä hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville”, Sirén päättää.