Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Suomen julkinen sektori käyttää joka vuosi miljardeja euroja IT-järjestelmiin, joita käytetään esimerkiksi terveydenhuollossa ja sähköisessä asioinnissa. Siitä huolimatta hankkeet viivästyvät, maksavat odotettua enemmän ja joskus epäonnistuvat kokonaan. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus osoittaa, että ongelma ei johdu teknisestä osaamattomuudesta, vaan julkisen hallinnon rakenteellisista ongelmista.
KTM Reetta-Kaisa Kukkosen mukaan juurisyyt ovat siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja hankintakäytännöt, jotka ohjaavat liian suuria ja jäykkiä kokonaisuuksia.
”Siilot syntyvät, kun eri yksiköt tekevät päätöksiä ja määrittelyjä toisistaan erillään. Tiedonkulun katkokset puolestaan estävät kokonaiskuvan hahmottamisen, eivätkä opit aiemmista hankinnoista siirry vaiheesta tai tiimistä toiseen”, Kukkonen kuvailee.
Kukkosen mukaan tilannetta pahentavat hankintatavat, joissa järjestelmät ostetaan kerralla ”kaikki yhdessä paketissa” -ratkaisuina.
”Näin hankittu järjestelmä on helposti jäykkä, vaikeasti muokattava ja kallis ylläpitää. Pienemmät, vaiheittain rakennettavat ratkaisut olisivat usein toimivampia, mutta niitä ei valita, koska vallitseva tapa hankkia ohjaa kohti suuria kokonaisuuksia”, Kukkonen kertoo.
Läpinäkyvyyden puute synnyttää rakenteellista korruptiota
Tutkimus nostaa esiin inhouse-yhtiöt, eli kuntien tai muiden julkisyhteisöjen omistamat yhtiöt, joiden kautta kunnat ja hyvinvointialueet hankkivat palveluita ilman kilpailutusta. Lain mukaan omistajilla tulee olla yhtiössä määräysvalta ja yhtiöiden toiminnasta vähintään 80 % tulee kohdistua omistajien hankintoihin.
”Omistus on usein jaettu useiden kuntien kesken, jolloin yksittäisen kunnan äänivalta voi olla lähinnä nimellinen. Inhouse-yhtiöiden toiminnasta saatavat tiedot eivät myöskään ole avoimesti kaikkien nähtävillä, vaan ainoastaan sopimuksen osapuolten nähtävissä, mikä on poikkeuksellinen piirre julkisten varojen käytössä”, Kukkonen kertoo.
Kukkosen mukaan asetelma ruokkii rakenteellista korruptiota, jossa suurten omistajien tarpeet ohittavat pienemmät ja päätöksenteko keskittyy sisäpiireille. Kyse on vinoumasta, joka ohjaa resursseja epäoptimaalisesti ja nakertaa luottamusta julkisiin hankintoihin.
Ratkaisu on järjestelmien rakentaminen modulaarisesti ja läpinäkyvyyden lisääminen
Väitöstutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että suurista hankkeista tulisi luopua ja järjestelmät tulisi rakentaa pienistä ja itsenäisesti toimivista osista, jotka liittyvät yhteen standardoitujen rajapintojen kautta.
”Esimerkki toimivasta on Suomen Oikeusrekisterikeskus, joka on jo osin siirtynyt modulaariseen malliin. Sen ansiosta tietojärjestelmän vanhentuneita osia voidaan vaihtaa yksitellen ilman kallista ja vuosia kestävää projektirallia. Samalla palvelut pysyvät käynnissä muutosten aikana”, Kukkonen kertoo.
Kukkosen mukaan tekninen ratkaisu ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan johdonmukaista oppimista ja vastuunjakoa. Kukkonen jakaa nämä opit kolmeen pointtiin.
- Organisaatioiden on kerättävä talteen projektien opit sen sijaan, että ne katoavat henkilöstövaihdosten mukana.
- IT-budjetointi on keskitettävä, jotta vältetään päällekkäiset ja toisistaan irralliset hankinnat.
- Hankintojen tietojen on oltava avoimia ja teknisesti saavutettavissa olevia, jotta riskit ja tehottomuus voidaan tunnistaa ajoissa.
”Julkiset organisaatiot voivat kääntää epäonnistuneet IT-hankkeet onnistumisiksi yhdistämällä kolme asiaa: modulaarisen arkkitehtuurin, selkeän omistajaohjauksen ja läpinäkyvän tiedon. Organisaatioiden on muutettava suhtautumistaan hankintadokumentaatioon lakisääteisenä velvoitteena. Sen on oltava keino oppia aiemmista projekteista ja tehdä hyviksi havaituista ratkaisuista näkyviä ja kaikkien hyödynnettävissä olevia”, Kukkonen summaa.
Kukkosen väitöskirja perustuu ostolaskutusaineistoon Suomen 11 suurimmasta kunnasta vuodelta 2021 sekä 28 haastatteluun julkisen sektorin hankkijoiden, IT-johtajien, toimittajien sekä arkkitehtien kanssa.
Reetta Kukkosen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan “Sustainable ICT Systems and Responsible ICT Procurement: The Role of Enterprise Architecture and In-House Procurement” tarkastustilaisuus järjestetään 19.2.2025. Vastaväittäjänä toimii professori Juho Lindtman (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Tommi Mikkonen (Jyväskylän yliopisto).
Kuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme