Liikuntarahoitus on pirstaleista ja säilyttävää – vähän liikkuville ei juurikaan valtion tukea
18.12.2025 06:55:00 EET | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta hyvin väljästi ja vailla strategisia painopisteitä. Perusrahoitusta täydennetään lukuisin erityisavustuksin, mutta esimerkiksi vähän liikkuvat kansalaiset jäävät lähes huomiotta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakaa valtion liikuntamäärärahoja hyvin erilaisille kohteille, joilla on laaja vapaus edistää liikuntalain tavoitteita parhaaksi katsomallaan tavalla. Ministeriö paikkaa strategisen ohjauksen puutettaan jakamalla erityisavustuksia, mikä tekee rahoituksesta pirstaleista ja olemassa olevia rakenteita säilyttävää. Ministeriön liikuntapolitiikka on avustuspäätöskeskeistä sen sijaan, että se olisi ohjaavaa ja linjaavaa.
”Liikuntamäärärahojen perusrahoitukseen ei ole järjestelmällisesti sisällytetty esimerkiksi huippu-urheilun tai koko väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämisen tavoitteita”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Nina von Hertzen-Oosi Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV).
Perusrahoituksen piiriin kuuluvat esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukset, liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset ja kuntien liikunnan valtionosuudet. Rahoituksen saajat voivat edistää huippu-urheilua saamallaan perusrahoituksella, mutta tälle rahoitukselle ei ole asetettu selkeitä rahoituksen myöntämistä ohjaavia tavoitteita ministeriön toimesta.
Vähän liikkuvat saavat niukasti tukea
OKM kohdentaa vuosittain liikuntaa edistäville järjestöille noin 40 miljoonaa euroa yleisavustuksina, ja lisäksi järjestöt saavat erilaisia erityisavustuksia. Tietoa ei ole saatavilla siitä, miten avustukset ovat auttaneet saavuttamaan liikuntalaissa asetetut tavoitteet.
”Riskinä on, että avustusjärjestelmä pitää yllä kansalaistoiminnan rakenteita, jotka eivät enää vastaa kansalaisten liikkumisen ja osallisuuden tarpeita”, toteaa von Hertzen-Oosi.
Kunnilla on valtiota laajemmat vastuut kansalaisten liikuttamisesta. Ministeriö on kohdentanut kunnille samoihin käyttötarkoituksiin sekä liikunnan valtionosuuksia että investointi- ja erityisavustuksia. Valtionosuuksien vipuvaikutus liikuntapolitiikan tavoitteille on olematon.
Vähän liikkuvien kansalaisten aktivoimiseen on tarjolla niukasti rahoitusta, yhtenä poikkeuksena liikunnallisen elämäntavan avustukset ja toimet kuten Suomi liikkeelle -ohjelma. Esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukset eivät enää toimi koko väestön liikunnan edistäjinä, sillä ne painottuvat yhä enemmän huippu-urheiluun ja valmennukseen.
”Keskuksissa on laajat ja monipuoliset olosuhteet erilaisten väestöryhmien liikunnan, hyvinvoinnin ja urheilun edistämiseksi, mutta niiden palveluita hyödyntävät suurimmaksi osaksi jo valmiiksi aktiiviset ja paljon liikkuvat. Olosuhteet olisivat erinomaiset myös toimintakyvyltään heikentyneiden väestöryhmien tai muuten vähän liikkuvien liikunnan edistämiseksi” sanoo von Hertzen-Oosi.
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti tarkastuksessaan, miten hyvin valtion liikuntapolitiikan ohjausrakenteet ja rahoitusjärjestelmät ovat edistäneet liikuntapolitiikan tavoitteita.
Tutustu julkaisuun: Valtion liikuntatoimi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nina von Hertzen-Oosijohtava tuloksellisuustarkastaja
Puh:050 574 1230etunimi.sukunimi@vtv.fiOlli Jakonenylitarkastaja
Puh:040 732 8652etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Pistemäinen tekoälyn käyttö ei saa aikaan mittavaa tehostamishyötyä valtionhallinnossa10.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä odotetaan myös julkisen hallinnon ja palvelujen tehostajaa. Valtionhallinnossa on lähdetty tekoälykehittämisessä liikkeelle, mutta kokonaisuutena tekoälyä hyödynnetään vasta vähän.
Informationen om de ekonomiska konsekvenserna av Natomedlemskapet har inte varit tillräckligt genomskinlig9.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Beredningen och beslutsfattandet i anslutning till Finlands Natomedlemskap har som helhet varit fungerande. Bedömningar av hur statsfinanserna påverkats av Natomedlemskapet har gjorts i varierande grad, och det är svårt att följa kostnadsutvecklingen utifrån de offentligt tillgängliga uppgifterna.
Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi9.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme