Liikuntarahoitus on pirstaleista ja säilyttävää – vähän liikkuville ei juurikaan valtion tukea
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta hyvin väljästi ja vailla strategisia painopisteitä. Perusrahoitusta täydennetään lukuisin erityisavustuksin, mutta esimerkiksi vähän liikkuvat kansalaiset jäävät lähes huomiotta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakaa valtion liikuntamäärärahoja hyvin erilaisille kohteille, joilla on laaja vapaus edistää liikuntalain tavoitteita parhaaksi katsomallaan tavalla. Ministeriö paikkaa strategisen ohjauksen puutettaan jakamalla erityisavustuksia, mikä tekee rahoituksesta pirstaleista ja olemassa olevia rakenteita säilyttävää. Ministeriön liikuntapolitiikka on avustuspäätöskeskeistä sen sijaan, että se olisi ohjaavaa ja linjaavaa.
”Liikuntamäärärahojen perusrahoitukseen ei ole järjestelmällisesti sisällytetty esimerkiksi huippu-urheilun tai koko väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämisen tavoitteita”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Nina von Hertzen-Oosi Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV).
Perusrahoituksen piiriin kuuluvat esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukset, liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset ja kuntien liikunnan valtionosuudet. Rahoituksen saajat voivat edistää huippu-urheilua saamallaan perusrahoituksella, mutta tälle rahoitukselle ei ole asetettu selkeitä rahoituksen myöntämistä ohjaavia tavoitteita ministeriön toimesta.
Vähän liikkuvat saavat niukasti tukea
OKM kohdentaa vuosittain liikuntaa edistäville järjestöille noin 40 miljoonaa euroa yleisavustuksina, ja lisäksi järjestöt saavat erilaisia erityisavustuksia. Tietoa ei ole saatavilla siitä, miten avustukset ovat auttaneet saavuttamaan liikuntalaissa asetetut tavoitteet.
”Riskinä on, että avustusjärjestelmä pitää yllä kansalaistoiminnan rakenteita, jotka eivät enää vastaa kansalaisten liikkumisen ja osallisuuden tarpeita”, toteaa von Hertzen-Oosi.
Kunnilla on valtiota laajemmat vastuut kansalaisten liikuttamisesta. Ministeriö on kohdentanut kunnille samoihin käyttötarkoituksiin sekä liikunnan valtionosuuksia että investointi- ja erityisavustuksia. Valtionosuuksien vipuvaikutus liikuntapolitiikan tavoitteille on olematon.
Vähän liikkuvien kansalaisten aktivoimiseen on tarjolla niukasti rahoitusta, yhtenä poikkeuksena liikunnallisen elämäntavan avustukset ja toimet kuten Suomi liikkeelle -ohjelma. Esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukset eivät enää toimi koko väestön liikunnan edistäjinä, sillä ne painottuvat yhä enemmän huippu-urheiluun ja valmennukseen.
”Keskuksissa on laajat ja monipuoliset olosuhteet erilaisten väestöryhmien liikunnan, hyvinvoinnin ja urheilun edistämiseksi, mutta niiden palveluita hyödyntävät suurimmaksi osaksi jo valmiiksi aktiiviset ja paljon liikkuvat. Olosuhteet olisivat erinomaiset myös toimintakyvyltään heikentyneiden väestöryhmien tai muuten vähän liikkuvien liikunnan edistämiseksi” sanoo von Hertzen-Oosi.
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti tarkastuksessaan, miten hyvin valtion liikuntapolitiikan ohjausrakenteet ja rahoitusjärjestelmät ovat edistäneet liikuntapolitiikan tavoitteita.
Tutustu julkaisuun: Valtion liikuntatoimi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nina von Hertzen-Oosijohtava tuloksellisuustarkastaja
Puh:050 574 1230etunimi.sukunimi@vtv.fiOlli Jakonenylitarkastaja
Puh:040 732 8652etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Regeringen är på väg att missa sina mål för de offentliga finanserna – ytterligare åtgärder bör bedömas på ett heltäckande sätt17.12.2025 09:59:00 EET | Pressmeddelande
Övervakarna av finanspolitiken vid Statens revisionsverk betonar att de offentliga finanserna bör stärkas långsiktigt på så sätt att metoderna granskas på ett heltäckande sätt. Det parlamentariska avtalet om det nationella finanspolitiska regelverket är ett bra steg framåt.
Hallitus ei ole saavuttamassa julkisen talouden tavoitteitaan – lisätoimia arvioitava kattavasti17.12.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat korostavat julkisen talouden vahvistamista pitkäjänteisesti ja keinoja kattavasti tarkastellen. Parlamentaarinen sopu kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstöstä on hyvä askel.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade i kommunalvalet – 40 procent av den totala finansieringen utgjordes av utomstående bidrag16.12.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samtliga 13 966 redovisningsskyldiga för kommunalvalet i april har lämnat in en lagstadgad redovisning av valfinansieringen. De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade jämfört med kommunalvalet 2021.
Keskimääräiset kampanjakulut nousivat kuntavaaleissa – kokonaisrahoituksesta 40 % ulkopuolista tukea16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Huhtikuussa pidettyjen kuntavaalien kaikki 13 966 ilmoitusvelvollista ovat tehneet lakisääteisen vaalirahoitusilmoituksen. Keskimääräiset kampanjakulut nousivat verrattuna vuoden 2021 kuntavaaleihin.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna minskade i välfärdsområdesvalet – 39 procent av den totala finansieringen utgjordes av utomstående bidrag16.12.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samtliga 5 209 redovisningsskyldiga för välfärdsområdesvalet i april 2025 har lämnat in en lagstadgad redovisning av valfinansieringen. De genomsnittliga kampanjkostnaderna minskade jämfört med välfärdsområdesvalet 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme