YKAn Hanna Sauli: Epämääräinen irtisanomislaki ei palvele työntekijöitä eikä työnantajia

Muutosten myötä irtisanomiskynnyksen taso uhkaa jäädä epäselväksi, mikä lisäisi epävarmuutta jo valmiiksi epävakailla työmarkkinoilla. Hallitus on perustellut uudistusta tarpeella laskea pienten yritysten rekrytointikynnystä, mutta muutokset tulisivat koskettamaan kaikkia työsuhteisia työnantajan koosta riippumatta. Uudistuksella ei ole arvioitu olevan vähäistä suurempia työllisyysvaikutuksia.  

“On täysin kestämätöntä säätää laki, jossa irtisanomisen ei tarvitse perustua painavaan syyhyn, mutta kukaan ei tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Epämääräisyys ei palvele työntekijöitä eikä sen enempää myöskään työnantajia”, arvioi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen puheenjohtaja Hanna Sauli.  

Samassa yhteydessä eduskunta käsittelee lausuman, joka edellyttää valtioneuvostoa arvioimaan tarvetta ulottaa uudistukset koskemaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä ja antamaan asiasta selvityksen vuoden 2028 loppuun mennessä.  

“Viranomaisten asema on ollut suojattu nimenomaan siitä syystä, että he voivat tehdä työtään riippumattomasti lainsäädännön pohjalta. Tämä on keskeinen osa oikeusvaltion toimintaa, johon ei tule koskea”, Sauli huomauttaa.  

Suomalaisen työsuhdeturvan ydin on ollut heikommassa asemassa olevan työntekijän suojaaminen kohtuuttomilta ja perusteettomilta muutoksilta, ei työnantajan rekrytointien helpottaminen. Nyt hyväksytyt muutokset murentavat tätä perustaa ja hämärtävät työsuhdeturvan keskeistä tarkoitusta. 

“On olemassa lukuisia tapoja helpottaa pienten yritysten rekrytointikynnystä murentamatta työntekijöiden asemaa. Tällä hetkellä tärkeintä olisi rakentaa luottamusta tulevaan, jotta rekrytointeja ylipäätään uskalletaan tehdä”, Sauli sanoo.  

Laki on tulossa voimaan jo 1.1.2026.