Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa parannettiin hoitoon ja palveluun pääsyä yli 11,5 miljoonalla eurolla

– Tämä on ollut poikkeuksellinen mahdollisuus kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarkoituksena on ollut, että keskisuomalaiset saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti, helposti, kynnyksettömästi ja monikanavaisesti, ohjelmapäällikkö Marja Vaitinen toteaa ja jatkaa: – Olemme panostaneet etenkin haavoittuvassa ja heikossa asemassa olevien asiakkaiden palveluihin.

Ohjelman rahoitus on tullut EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja siitä on vastannut sosiaali- ja terveysministeriö. Yhteensä 11,5 miljoonan budjetti jakautui niin, että hoitoon ja palveluun pääsyn parantamiseen käytettiin n. 7,1 miljoonaa, digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen n. 2,6 miljoonaa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen n. 1,1 miljoonaa, tietopohjan vahvistamiseen n. 317 000 euroa ja IPS-työhönvalmennukseen n. 455 000 euroa.

Kehittämistyön tulokset löytyvät tiiviisti toimenpiteittäin tästä loppukoonnista.

Hoitoon ja palveluun pääsyn parantaminen

Hoitoon ja palveluun pääsyä on parannettu purkamalla jonoja ja kehittämällä toimintamalleja. Jonoja purettiin yli 130 000 kontaktilla 108 sote-ammattilaisen voimin.

Jotta hoitoon ja palveluun pääsy paranisi pitkäaikaisesti, jononpurun lisäksi on myös kehitetty toimintaa. Kehittämistyössä on keskitytty erityisesti moniammatillisuuden ja ennaltaehkäisevän tuen vahvistamiseen. Hankekokonaisuuden aikana on kehitetty onnistuneesti muun muassa seuraavia toimintamalleja:

Ikääntyvien palvelut

• Seniorin hyvinvointineuvola, joka palkittiin kansallisesti parhaana Kestävän kasvun ohjelmassa kehitettynä toimintamallina.
• Seniorikeskus verkossa.

Avoterveydenhuolto

• Apteekkiyhteistyö tyypin 2 diabeetikoiden munuaisten seurantakattavuuden parantamiseksi.
• Hoitaja-avusteinen etälääkärin vastaanotto.
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjan vahvistaminen.
• Työttömien työkyvyn tuen parantaminen.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

• Lasten ja nuorten neuropsykiatristen vaikeuksien tuki.
• Lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjaustaitojen kartoittaminen digitaalisen pelin avulla.
• Vertaistarinavideot lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteille tyypillisten haasteiden käsittelyyn.

Lisäksi hankekauden aikana on koulutettu sote-ammattilaisia, uudistettu heidän työvälineitään helppokäyttöisemmiksi ja koulutettu uusia kokemusasiantuntijoita.

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta tavoiteltiin sitä, että kaikista kontakteista 35 % hoidettaisiin digitaalisesti. Tavoite täyttyi hyvissä ajoin hankekauden aikana, kun vuoden 2024 aikana digitaalisesti toteutui jo yli 39 % käynneistä.

Tavoitteeseen päästiin kehittämällä uusia digitaalisia ratkaisuja ja niihin liittyviä toimintamalleja sekä kannustamalla ihmisiä käyttämään digipalveluja. Hyviä tuloksia saatiin muun muassa seuraavista kokonaisuuksista:

• Digipalvelujen esittely ja neuvonta kuntien kesätapahtumissa.
• Digipolut itsehoidon tueksi.
• Terveysasemien puhelinpalvelun tekoälyavustaja.
• Verkkoajanvarausten mahdollisuuksien laajentaminen.

• Äitiys- ja lastenneuvolan sovellus.

Hankerahoituksella tuettiin myös esimerkiksi senioreiden itsearviointityökalun kehittämistä, digitaalisen asiointialustan palvelumuotoilua, tiedolla johtamisen järjestelmän hankintaa, lapsibudjetoinnin työkalun käyttöönottoa, digipalvelujen markkinointikampanjaa ja selkomukautettujen asiakasohjeiden tekoa etävastaanotolla asiointiin.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta helposti löydettäväksi

Tieto hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta on usein pirstaleista kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden omilla verkkosivuilla tai somekanavissa. Kestävän kasvun ohjelmassa tätä haastetta ratkottiin niin, että ympäri Suomea kehitettiin digitaalisia palvelutarjottimia, jotka kokoavat tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toiminnoista helposti löydettäväksi.

Myös Keski-Suomessa kehitettiin oma hyvinvointitarjotin, jolla on ollut tämän vuoden aikana yli 40 000 käyntiä. Hanketiimin panostuksella monet kunnat ja järjestöt saatiin lisäämään omat toimintansa yleisiin tietokantoihin (Palvelutietovaranto, Lähellä.fi, Keski-Suomi Events) ja tieto on nyt aiempaa paremmin löydettävissä ja saavutettavissa.

Lisäksi sote-ammattilaisille tarjottiin tietoa ja työkaluja hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ohjaamiseen asiakastyössä.

Tietopohjan vahvistaminen kirjaamista ja rakenteellista sosiaalityötä kehittämällä

Luotettavan sote-tiedon edellytyksenä on laadukas kirjaaminen. Siksi Kestävän kasvun ohjelmassa koulutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kirjaamisen teemoista ja heidän käyttöönsä tuotettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen verkkokurssit. Laadukasta kirjaamista tuettiin myös muun muassa tuottamalla ohjeita ja tarjoamalla tukea verkostoissa ja tapahtumissa.

Sosiaalityön puolella panostettiin erityisesti rakenteisiin ja toimintatapoihin, joiden tavoitteena on tehdä näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja elämäntilanteita. Rakenteellisen sosiaalityön parissa onnistuttiinkin vahvistamaan sekä alueellista että kansallista tietotuotantoa, tukemaan strategista suunnittelua, luomaan uusia yhteistyörakenteita ja vahvistamaan sosiaalialan ammattilaisten osaamista.

Työn tuloksena syntyi muun muassa sosiaalisen raportoinnin työkalu ja Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka vahvistaa osallisuutta ja tukee syrjivien rakenteiden purkamista.

IPS-työhönvalmennus tukena vaikeista mielenterveyden häiriöistä kuntoutuville

Pilotoimme vaikeista mielenterveyden häiriöistä kuntoutuville suunnattua IPS – Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennusta vuosien 2023–2024 aikana. Tulokset pilotista olivat hyviä, ja IPS-työhönvalmennus on jatkunut Keski-Suomen hyvinvointialueella osana mielenterveys- ja päihdepalveluja ja aikuisten sosiaalipalveluja.

Ohjelmalla ollut merkittäviä myönteisiä vaikutuksia asiakkaisiin

Ohjelman vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tehtiin erillinen, ulkopuolisen toteuttajan tekemä vaikutusarviointi. Arvioinnissa tarkasteltiin kehitystyön onnistumista, asiakas-, prosessi- ja rakenteellisia vaikutuksia sekä jatkokehitystarpeita.

Arvioinnin tulosten perusteella hankekokonaisuus on tukenut erittäin hyvin Keski-Suomen hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden, arvojen ja toimintaperiaatteiden toteutumista. Lisäksi ohjelmalla on pystytty vaikuttamaan hyvin osaan tunnistetuista erityisryhmistä, joihin on kohdistunut palveluvajetta.

Ohjelman tavoitteet ja tuotokset ovat arvioinnin mukaan toteutuneet pääosin hyvin, mutta monien tuotosten käyttöönotto ja juurtuminen jäivät hankeaikana vaillinaisiksi. Tämän vuoksi hanketyön täysimääräistä hyötyä on vielä vaikea arvioida.

Ohjelmalla on kuitenkin jo nyt ollut merkittäviä myönteisiä vaikutuksia asiakkaisiin, prosesseihin ja rakenteisiin. Vaikutuksia on kohdistunut niin palvelujärjestelmään (rakenteelliset ja digitaaliset uudistukset), henkilöstön työhön (osaaminen, yhteistyö, toimintatapojen yhtenäistyminen) kuin asukkaiden kokemuksiin. Ohjelmassa luoduilla ratkaisuilla odotetaan olevan merkittäviä lisävaikutuksia tulevina vuosina, ja vaikutusten odotetaan kumuloituvan ajan myötä.

Lämmin kiitos kaikille kehittämistyössä mukana olleille!