Keskuskauppakamari: Ulkomaisten opiskelijoiden asemaa selkeyttävät toimet oikeansuuntaisia – Suomen on silti pidettävä kiinni houkuttelevuudesta

Hallitus on sopinut muun muassa, että ulkomaisten opiskelijoiden perheenjäsenet voivat muuttaa Suomeen vasta vuoden opiskelun jälkeen, ulkomaisilta opiskelijoilta vaaditaan opiskelukielen osaamista ja toimeentulovaatimuksia kiristetään niin, että lakiin tulee euromääräinen vähimmäistaso.  

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen muistuttaa, että yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että Suomeen opiskelemaan tulevat nuoret näkevät maan myös houkuttelevana paikkana jäädä töihin valmistumisen jälkeen. 

“On hyvä, että toimeentulovaatimuksia selkiytetään ja niistä säädetään lailla. Läpinäkyvyys lisää ennakoitavuutta sekä opiskelijoille että viranomaisille. Samalla on varmistettava, että vaatimukset ovat realistisia eivätkä muodostu kohtuuttomiksi esteiksi Suomeen tulolle”, sanoo Pulkkinen. 

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että kielitaitoa koskevat linjaukset toteutetaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti joustavasti. Kielitaidon varmistaminen tukee opintojen etenemistä, mutta vaatimusten tulee olla oikeasuhtaisia ja huomioida eri koulutusalojen ja opintojen luonne. 

“Samalla korkeakouluja pitäisi ohjata nykyistä vahvemmin tukemaan kansainvälisten opiskelijoiden kotimaisten kielten oppimista ja yhteyksiä työelämään. Kansainväliset opiskelijat ovat merkittävä osa Suomen tulevaa työvoimaa, ja heidän sujuva siirtymisensä opintojen jälkeen työelämään on koko kansantalouden etu”, Pulkkinen sanoo. 

Keskuskauppakamari pitää myönteisenä hallituksen tavoitetta puuttua epävirallisten koulutusagenttien toimintaan. Yhteiset pelisäännöt ja korkeakoulujen vastuullinen rooli rekrytoinnissa parantavat Suomen mainetta luotettavana opiskelumaana. 

“Sääntelyn on tuettava sekä opiskelijoiden oikeuksia että Suomen pitkän aikavälin osaajatarpeita. Näiden tavoitteiden ei tarvitse olla ristiriidassa”, Pulkkinen sanoo. 

Pulkkinen muistuttaa, että samalla kun opiskelijoita koskevaa sääntelyä on tarpeen täsmentää, kannattaisi huomiota kiinnittää myös siihen, miten Suomi näyttäytyy aidosti kiinnostavana maana parhaille osaajille. 

“Kyse on siitä, miten pystymme vahvistamaan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tähän kiusalliset rasismikohut eivät auta”, sanoo Pulkkinen.