Rakentamishankkeiden ilmastovastuut kasvavat uuden rakentamislain myötä

Rakentamislaki tuo vuoden vaihtuessa laajalle joukolle uudisrakentamishankkeita uuden velvoitteen. Hankkeesta on laadittava ilmastoselvitys, joka osoittaa rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt, eli hiilijalanjäljen. Lisäksi selvitykseen lasketaan rakennuksen elinkaaren aikaiset ulkopuoliset mahdolliset kasvihuonekaasujen poistumat, eli hiilikädenjälki. Velvoite koskee lukuisia rakennustyyppejä, kuten rivitaloja ja asuinkerrostaloja, liike-, toimisto- ja tapahtumarakennuksia, majoitus- ja opetusalan rakennuksia, sairaaloita sekä yli 1 000 m² lämmitettyjä varasto-, liikenne- ja liikuntarakennuksia.

Lakimuutoksen taustalla on Suomen tavoite hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä juuri esimerkiksi rakennetun ympäristön päästöjä, jotka muodostavat noin kolmanneksen maan kokonaispäästöistä. Koska muutos vaikuttaa rakentamishankkeen kaikkiin vaiheisiin, se näkyy niin tilaajien, rakennuttajien, pääsuunnittelijoiden kuin arkkitehtien työssä.

Uudet RT-ohjekortit tuovat yhteisen viitekehyksen koko toimialalle ja käytännön työkalut hankkeisiin 

Rakennustieto julkaisee vuoden 2025 lopulla kolme uutta RT-ohjekorttia, jotka muodostavat rakentamishankkeen osapuolille yhteisen ohjausvälineen muun muassa lain edellyttämän ilmastoselvityksen laadintaan. Ne selkeyttävät eri osapuolten tehtävät ja antavat konkreettiset ohjeet hiilijalanjäljen ohjaukseen hankkeen eri vaiheissa. Ohjeita voidaan soveltaa myös korjausrakentamiseen. 

Ohjekortit auttavat tunnistamaan, mitkä tehtävät ovat lakisääteisiä ja mitkä vapaaehtoisia. Lisäksi niissä avataan, millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri toteutusmuodossa on hiilijalanjäljen hallintaan. Vaiheittaiset tehtävä- ja tarkistuslistat tukevat yhdenmukaista toimintatapaa ja parantavat valmiutta noudattaa uutta sääntelyä.

”Edelläkävijöiden hankkeissa on tehty hiilijalanjälkiohjausta jo vuosia, mutta ilmastoselvitysvelvoitteen myötä tarve ohjata ilmastovaikutuksia ulottuu lähes kaikkiin uudisrakentamishankkeisiin. RT-ohjekortit tarjoavat tiedon lain edellytyksistä ja tuovat myös alan parhaita käytäntöjä kaikkien ulottuville”, sanoo Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs, joka on toiminut ohjekorttien käsikirjoittajana. 

Kolme näkökulmaa, kolme ohjekorttia 

RT-ohjekortit tukevat koko toimialan siirtymää kohti vähähiilisiä ratkaisuja ja vahvistavat elinkaarilähtöistä suunnittelu- ja toteutuskulttuuria: 

RT 103926 Hiilijalanjäljen ohjaus rakentamishankkeessa 

Yleiskortti, joka taustoittaa hiilijalanjäljen arviointia ja ohjausta sekä esittelee keskeiset käsitteet, lainsäädännön ja vaikuttavimmat ratkaisut. Kortti soveltuu sekä uudis- että korjausrakentamiseen ja toimii johdantona aiheeseen. (Kortti julkaistaan, kun hiilijalanjälkeen liittyvä raja-arvoasetus on valtioneuvostossa vahvistettu.)

RT 103927 Hiilijalanjäljen ohjaus – Pääsuunnittelijan ja arkkitehdin ohje 

Kortti syventyy pääsuunnittelijan ja arkkitehdin rooliin hiilijalanjäljen ohjauksessa. Se käsittelee muun muassa vähähiilisyystavoitteiden integrointia suunnitteluprosessiin, vaihtoehtovertailujen toteuttamista ja yhteistyötä eri suunnittelualojen kanssa. (Kortti on julkaistu 16.12.)

RT 103928 Hiilijalanjäljen ohjaus – Rakennuttajan ja tilaajan ohje 

Kortti tarjoaa tilaajille ja rakennuttajille ohjeita hiilijalanjäljen ohjaukseen hankkeen eri vaiheissa: tarveselvityksestä toteutukseen ja käyttöönottovaiheeseen. Kortissa korostetaan tavoitteiden asettamisen, resurssien varmistamisen ja hankintakriteerien merkitystä. (Kortti on julkaistu 16.12.)