VATT: Sote-palveluiden priorisoinnin selkeyttäminen on tärkeää

VATT:n lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) on laatinut erikoistutkija Markku Siikanen. Hallituksen esitysluonnoksessa määritellään periaatteet, joilla priorisointia voidaan tehdä, mutta priorisoinnin käytännön toteutustavat olisivat vaatineet tarkempaa käsittelyä.

Palveluiden yhdenvertaisuuden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen on vaikeaa

VATT:n lausunnossa todetaan, että tehokas priorisointi tuottaa väestölle mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Kansallisen tason priorisointiperiaatteet takaavat kansalaisille sote-palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden eri puolilla maata.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan sote-palveluvalikoimaa ohjaavat periaatteet olisivat tarve, turvallisuus, vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus sekä läpileikkaavina yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus. Palveluvalikoimaan kuuluminen tai pois rajaaminen perustuu näiden periaatteiden väliseen kokonaisharkintaan.

VATT toteaa, että perusoikeuksien turvaamisen vuoksi kokonaisharkinta on perusteltu toimintatapa, kun arvioidaan yksittäisen palvelun tarjoamista yksittäiselle kansalaiselle.

”Valittu päätöksentekotapa sisältää myös haasteita. Ohjaavat periaatteet voivat käytännössä olla keskenään ristiriitaisia. Todennäköisesti palvelujärjestelmään jää myös vähäisen vaikuttavuuden palveluita, jos palvelulle on yhdenvertaisuus- tai tarveperuste. Kokonaisharkinta ei siten välttämättä ohjaa, tai ainakaan johda, taloudellisesti tehokkaimpaan mahdolliseen resurssien käyttöön”, arvioi Siikanen.

Palveluvalikoiman käsittely jää yleiselle tasolle

Hallituksen esitysluonnoksessa on myös puutteita. Siinä ei kuvailla, miten hallituksen esityksen ehdotukset muuttavat nykyistä sote-palveluiden valikoimaa.

Esityksessä ei juuri käsitellä mitkä nykyisistä palveluista todennäköisimmin rajautuvat julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle. Tällöin lakimuutosten taloudellisia vaikutuksia ei voi tarkastella laskelmien avulla. Siksi kyseinen osio jää väistämättä epämääräiseksi.

”Julkisten varojen käytön näkökulmasta on hyvä, että kustannusvaikuttavuus huomioidaan myös terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuulumisen edellytyksenä. Tällöin esimerkiksi palvelut, jotka ovat kalliita suhteessa odotettuun hyötyyn voivat jäädä palveluvalikoiman ulkopuolelle kustannustehottomuuden takia. Samalla on toivottavaa, että kaikille potilaille pystytään avoimesti perustelemaan, miksi potilaan tapaukseen mahdollisesti liittyviä hoitoja ja palveluita on suljettu valikoiman ulkopuolelle”, toteaa Siikanen VATT:n lausunnossa.